Päästötöntä sähköntuotantoa lisättävä nopeasti
Suomessa energian kulutus asukasta kohden on suurinta koko EU:ssa. Uusiutuvan osuus meillä on Ruotsin jälkeen toiseksi suurin. Myös sähköä käytämme toiseksi eniten. Sähkön hinta on meillä Euroopan toiseksi halvinta ja sähkön tuottajanakin olemme kärkijoukoissa.
Kehittyneessä maailmassa energian kysyntärakenne muuttuu. Kokonaiskysyntä vähenee ja sähkön kysyntä kasvaa voimakkaasti. Lähtökohdat Suomen menestymiselle maailman energia- ja digimurroksessa näyttivät vielä vuoden alussa erinomaisilta.
Meille oli rakennettu vauhdilla uusiutuvaa ja halpaa sähköä. Sen perässä juoksivat investoijat maan ääristä asti. Erityisen aktiivisia olivat paljon energiaa tarvitsevat tekoäly- ja vetybisneksen toimijat. Ne tarvitsevat valtavasti sähköä. Puhtaaseen sähköön nojaavien investointien osalta puhuttiin satojen miljardien eurojen investoinneista Suomeen.
Vaikka investoijat liikkuvat maailmalla edelleenkin, Suomi kiinnostuksen kohteena on vähentynyt. Ehkä osaltaan siksi, että investointivauhti päästöttömään sähköön on hidastunut.
Mitä pysyvämpi hidastumisesta tulee, sitä varmemmin se vaikuttaa teollisiin investointeihin, joissa sähkön tarve on suuri. On vaara, että momentum kulkee Suomen ohitse.
Tänään Suomi tuottaa liki täsmälleen kuluttamansa määrän sähköä eli noin 80 TWh. Vaikka keskimäärin onkin näin, hankimme lisäsähköä ajoittain yhteisiltä pohjoismaisilta markkinoilta meille ja päinvastoin. Uusi Aurora-siirtoyhteys takaa toki suuremmankin tuonnin. Silti oman kapasiteetin kasvattaminen on tarpeen. Sitä paitsi Ruotsissa meneillään oleva suuri investointibuumi tarvitsee entistä enemmän sähköä, vaikka juuri nyt Northvolt yskii.
Amazonilla, Googlella ja Microsoftilla on hankkeita, joihin tarvitaan paljon juuri päästötöntä sähköä.
Teollisuuden investoijat Suomen ulkopuolelta osaavat tutkia mitä tuleman pitää. He katsovat VN:n skenaarioita. Niiden mukaa Suomen pitäisi varautua vuonna 2030 minimissään 100 TWh:n ja maksimissaan 110 TWh:n kysyntään. Vuoden 2035 kysyntäennusteet ovat 112–122 TWh kertoen suuresta kasvutarpeesta.
Suomeen on toki vireillä lähes 20 datakeskusta ja muutama vetyhanke. Jo nyt investoijat epäilevät kuitenkin riittääkö sähkö! Tästä seuraa investoreita kalvava pelko, että kannattaako uusia viritellä, kun vireillä olevienkin tilanne on tällainen.
Tämä on valitettavaa, koska mm. Amazonilla, Googlella ja Microsoftilla on hankkeita, joihin tarvitaan paljon juuri päästötöntä sähköä. The Financial Timesin mukaan maailmassa on vireillä lähes kymmenentuhatta datakeskushankkeita. Monien investointien määränpää on ollut viime vuosina Irlantiin, EU:n talouden ihmemaahan. Mutta nyt Irlannissa on erikoinen pulma, kun uusien datakeskusten vaatima sähkön määrä on niin suuri, ettei Irlanti taida kyetä takaamaan sellaista.
Myös vihreän vedyn tuotannossa EU:n tavoite on ottaa valtava loikka, 30-kertaistaa tuotanto vuoteen 2030. Jonnekin nekin investoinnit pitää tehdä.
Suomen tulisikin tehdä nopeasti ratkaisuja, jotka parantavat maan markkinanäkymiä digi- ja energiainvestointien kohdemaana. Uutta kapasiteettia, joka takaisi sähkön vuosituotannon 30–40 TWh:n suuruisen kasvun, ei tehdä vuosikymmenessä ydinvoimalla, ei fossiilisilla energialla eikä vesivoimalla.
Mikään muu kuin tuuli- ja aurinkovoiman lisääminen, ja pieneltä osalta biokaasun, ei voi taata investointien kasvua. Orpon hallitus lupasi lisätä 50 prosentilla tuulivoimaa. Tällä uralla oltiin, mutta nyt siltä on tiputtu. Sinne on aika palata, jos aiomme saada siivumme globaalista digi- ja energiasiirtymästä.
Tuulivoiman hyväksyttävyyttä on parannettava. Muun muassa etäisyys- ja korvauskysymykset tulisi ratkaista nopeasti. Samoin käytöstä poistettavien rakenteiden kestävä uudelleenkäyttö.
Oikein toimien Suomen nykyisen runsaan 1700 tuulimyllyn määrän merkittävä lisääminen ei ole mahdotonta. Suomea vain hitusen suuremmassa Saksassa on lähes 30 000 tuulimyllyä, joiden teho on lähes 10-kertaa suurempi kuin Suomessa. Asukkaita maassa on 16 kertaa enemmän kuin Suomessa.