Keskustan Kallio: Eduskunnan tahtoa karhun kiintiömetsästyksestä ei ole noudatettu
Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio vaatii kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta selvitystä siitä, miksi eduskunnan edellyttämää karhun kiintiömetsästystä ei ole otettu käyttöön koko maassa.
Kallion mukaan eduskunta edellytti jo joulukuussa 2025, että tarvittavat asetukset karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen mahdollistamiseksi valmistellaan viipymättä.
– Eduskunnan päätöksiä ei voida jättää käytännössä toteuttamatta ilman kunnollisia perusteluja. Hallituksen on kerrottava, miksi kiintiömetsästys viivästyy ja miten se saadaan viimein käyttöön koko maassa, Kallio vaatii.
Valtioneuvosto hyväksyi syyskuussa asetuksen, joka mahdollistaa karhun kiintiömetsästyksen ulottamisen koko maahan. Käytännössä kiintiömetsästystä ei kuitenkaan ole mahdollistettu poronhoitoalueen ulkopuolella, sillä tarvittavia alueellisia kiintiöitä ei ole vahvistettu.
Maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen mukaan ensimmäiset koko maan alueelliset kiintiöt valmistellaan vasta syksyn 2027 metsästykseen.
– On erikoista, että eduskunta on edellyttänyt toimia viipymättä, mutta käytännön toteutus siirtyy lähes kahden vuoden päähän eduskunnan päätöksestä. Pelkkä asetuksen antaminen ei riitä, jos kiintiömetsästystä ei tosiasiallisesti saada käyntiin, Kallio huomauttaa.
Kallio ihmettelee myös asetuksen perustelumuistiossa esitettyä arviota, jonka mukaan kiintiömetsästykseen liittyy huomattavia EU-oikeudellisia epävarmuuksia. Samassa muistiossa kuitenkin esitetään perusteita sille, miten metsästys voidaan sovittaa yhteen EU luontodirektiivin ja Århusin sopimuksen velvoitteiden kanssa.
– Jos kiintiömetsästyksen käyttöönotolle on todellisia oikeudellisia esteitä, ne on yksilöitävä. Karhun kiintiömetsästystä on harjoitettu poronhoitoalueella jo vuosikymmenten ajan. Miksi sama järjestelmä olisi oikeudellisesti ongelmallinen muualla Suomessa? Yleisluonteinen viittaus EU-oikeudellisiin epävarmuuksiin ei riitä perusteluksi, Kallio painottaa.