Lukijalta: Öljylläkö teemme sitten sähköä?
Datakeskusbuumi näyttää Suomessa jatkuvan, eikä maan hallitus näytä sille jarrua laittavan. On esitetty, että datakeskuksia pitäisi velvoittaa myös ottamaan vastuuta kasvavan lisäsähkön tarpeesta. Tämä sopii varmaan lähes kaikille, mutta kuinka lisäsähkö tuotetaan?
Nykyinen Suomi pärjää juuri ja juuri omalla sähköllä, mutta datakeskukset aiheuttavat vielä 5 000 000 kilowatin lisätarpeen. Eli jatkuvasti lisätehoa kilowatti / henkilö. Mistä se lisävoima saadaan?
Sähkön tuotanto hiilidioksidivapailla / uusiutuvilla:
1) Ydinvoima. Ei onnistu. Neljättä Olkiluodon ydinvoimalaa yritettiin, mutta aikeesta luovuttiin (vuonna 2015), koska hinta oli kallis. Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaitos jäi kesken, ja uutta yrittäjää ei ole löytynyt tilalle. Pienydinvoimaloiden saamiseen menee vielä aikaa. Suomessa vuoden 2025 sähköstä ydinvoimaa oli 37,0 prosenttia.
2) Tuulivoima. Onnistuu kyllä, mutta riskit kasvavat, koska ongelma voi olla juuri tuuleton aika. Tuulivoiman osuus oli 26,1 prosenttia. Pörssisähkön hinta vaihtelee kovasti tuulisena / tuulettomana aikana.
3) Aurinkovoima. Onnistuu pienellä osuudella, käytännössä vain huhti–syyskuussa. Aurinkovoiman osuus oli 1,2 prosenttia.
4) Vesivoima. Ei onnistu enää. Samalla puretaan jo pienempiä voimalaitoksia virkistyskäyttöön. Osuus oli 14,5 prosenttia.
5) Tuotava sähkö. Sähköä onneksi saadaan pääosin Ruotsista (ja onneksi myös vesi- ja tuulivoimaa), mutta hinta nousee sielläkin. Osuus oli 6,6 prosenttia.
6) Puu. Teoriassa voidaan jonkin verran vielä lisätä sähkön tuotantoa ja samalla tuottaa myös lämpöä. Näinhän on muun muassa Helsingissä, ja muuallakin puu on korvannut hiilen. Puuta pitäisi käyttää muualla kuten teollisuudessa, talojen rakentamisessa ja niin edelleen. Puun osuus sähkön tuotannossa oli 10,5 prosenttia.
Sähkön tuotanto hiilidioksidituotteilla:
7) Turve. Ei onnistu, vaikka turvetta olisi pitkäksi aikaa, mutta sitä ei ilmastosyistä haluta käyttää. Jonkun verran kuitenkin pitää olla varmuuden vuoksi.
8) Kaasu. Maakaasu on nykytilanteessa vaikea tuote poliittisesti. Kaasu on ystävällisempi verrattuna esimerkiksi öljyyn, mutta tuottaa silti päästöjä. Suomalainen biokaasu on parhaita, mutta tuotanto on vähäistä.
9) Kaikki muut: vuonna 2025 oli öljy 0,2 prosenttia, kivihiili 0,3 prosenttia, turve 0,6 prosenttia, maakaasu 0,9 prosenttia, jäte 1,0 prosenttia, muut 1,3 prosenttia.
Ja mitenkä käy? Ainoa nopeasti toimiva ratkaisu olisi öljy. Olen seurannut Tuusulan Jokelan datakeskuksen suunnitelmia ja sinne tulisi ”varmuudeksi” 76 generaattoria. Jokainen tuottaa 6 300 kilowattia eli vanhanaikaisesti 8 500 hevosvoimaa.
Jos kaikki toimisivat täysillä, niin yksi generaattori kuluttaa noin 1 400 litraa öljyä tunnissa. Ja 76 laitetta kuluttaa noin 105 000–110 000 litraa tunnissa! Tankkiautoja pitää olla jatkuvasti vartin välein täyttämässä.
Jokelan datakeskus ei tietenkään ole ainoa Suomessa, ja jopa suurempiakin keskuksia on suunnitteilla. Jos kaikki datakeskukset toteutuvat muutamassa vuodessa, niin nopealla aikataululla sähköntuotanto niille onnistuu ainoastaan käyttämällä dieseliä / polttoöljyä!
Ja miten sitten ympäristöasiat? Tilanne on katastrofaalinen. Sähkön tuotanto on ollut lähes 95-prosenttisesti hiilidioksidivapaata, mutta öljyn käyttö muuttaa tilanteen kymmenillä prosenteilla.
Ilmeisesti joudutaan maksamaan EU:lle lisämaksuja fossiilisiin päästöoikeuksiin. On erikoista, että muutamme bensa-autot sähköautoiksi, mutta sähkö tehdään öljyllä.
Eli kannattaisi ehkä hieman painaa jarrua tälle holtittomalle datakeskusrakentamiselle.
Jukka Kaikkonen
FM
Tuusula
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/