Turvetta tarvitaan myös jatkossa
Keskustan tavoitteena on ilmastopäätösten tekeminen alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
Olemme sitoutuneet hallitusohjelman tavoitteiseen, että energiaturpeen käyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä ohjaa myös ilmastotoimien kokonaisuutta.
Päästöoikeuden hinnan nousu, lämmityspolttoaineiden veronkorotus sekä turpeeseen liittyvät mielikuvat ovat saaneet energiayhtiöt luopumaan energiaturpeen käytöstä suunniteltua nopeammin.
Turpeen energiakäyttö on vähentynyt niin, että hallitusohjelmassa linjatussa tavoitteessa 2030 -luvulle oltaisiin arviolta jo ensi vuonna ja vuoteen 2025 mennessä vähennys olisi jo 70 prosenttia vuoden 2018 tasosta.
Muutos on yksinkertaisesti liian nopea ja kohtuuton turveyrittäjille ja työntekijöille.
Samaan aikaan päätös on iso riski Suomen huoltovarmuudelle ja esimerkiksi kasvu- ja kuiviketurpeen saannille.
Hallitus on puoliväliriihessä linjannut, että se tukee turpeen hallittua muutosta ja tunnistaa kasvu- ja kuiviketurpeen sekä huoltovarmuuden merkityksen ja antaa suuntaa vaihtaville yrittäjille ja työntekijöille tukea uuteen.
Neuvotteluiden pohjana on ollut ministeri Mika Lintilän asettaman turvetyöryhmän raportti. Puoliväliriihen linjaukset vastaavat alan murrokseen.
Turvetuotannosta luopuville yrittäjille valmistellaan tukipaketti. Samaan aikaan tuetaan yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan ja tuetaan työntekijöiden uudelleen kouluttamista.
Hallittua muutosta tukeakseen ensi syksyn budjettiriihessä energialaitosten verottoman turpeen käytön alarajaa nostetaan 5000 megawattitunnista 10 000 megawattituntiin.
Vuosina 2022–2026 alaraja on 10 000 MWh, vuosina 2027-2029 alaraja on 8000 MWh ja vuodesta 2030, 5000 MWh. Tämä muutos on tukimuoto ennen kaikkea pienille energialaitoksille, jotta heidän kannattaisi hyödyntää turvetta myös jatkossa.
Vuosina 2022 – 2029 muutos koskee kaikkia polttoturvetta käyttäviä laitoksia siten, että veroja maksetaan vain rajan ylittävältä osalta.
Turve säilyy myös huoltovarmuuspolttoaineena, vaikka energiakäyttö vähenee.
Kaukolämmön tuotannossa korostuu tarve edistää kotimaisen kestävän energiapuun saatavuutta sekä ottaa käyttöön polttoon perustumattomia teknologioita.
Huoltovarmuuden, siis Suomen energiansaannin, varmistamiseksi puoliväliriihessä on sovittu esimerkiksi nostaa turpeen turvavarastoinnin korvaustasoa.
Samaan aikaan pidetään yllä ajantasaista tietoa teknisestä minimistä kaukolämpölaitoksissa huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisäksi selvitetään energia-, kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoaluereservin perustamista.
Metsätalouden uuden kannustejärjestelmän valmistelussa selvitetään pienpuun keruutuen säilyminen osana järjestelmää vaikutusarvioiden pohjalta. Toimenpiteet on tarkoitus valmistella ensi elokuun budjettiriiheen, jossa hallitus linjaa ensi vuoden budjetista.
Turvekokonaisuuteen on varattu noin 70 miljoonaa euroa.
Turvekokonaisuuteen on varattu noin 70 miljoonaa euroa.
Viime kädessä turpeessa on kyse Suomen huoltovarmuudesta ja siitä, kuinka miljoonien suomalaisten kodit lämpiävät jatkossa.
Keskusta tavoittelee uusia lämmitysmuotoja kohtia 2030-lukua mentäessä. Samaan aikaan yrittäjien ahdinkoa ja hallittua siirtymää on tuettava.
Kotieläintuotannossa eläinten hyvinvoinnin keskeinen elementti on kuiviketurve. Yhtä lailla jokaisen puuntaimen tai ruukkusalaatin kasvatukseen tarvitaan kasvuturvetta. Ja samaan aikaan esimerkiksi uudet liian nopeat investoinnit lämpölaitoksilla näkyvät välittömästi suomalaisten kotien lämmityslaskussa.
Tästä kokonaisuudesta viime kädessä on kyse, kun keskusta on linjannut, että turvetta tarvitaan myös jatkossa.
Nämä toimet eivät myöskään vaikuta muiden sektoreiden ilmastotoimien kiristyksiin, koska hallitusohjelmassa on linjattu turpeen energiakäytön puolittaminen 2030 mennessä. Todellisuudessa puolittaminen tapahtuu jo aiemmin.