"Onhan tämä aikamoinen soppa" – Ruotsissa hallitustunnusteluihin käydään ilman selvää voittajaa
Ruotsissa noin parisataatuhatta ääntä oli maanantaina laskematta sunnuntain valtiopäivävaaleista, ja vasemmistokoalitio johti vain muutamalla kymmenellätuhannella äänellä oikeistoblokkia. Vasemmistoblokki oli saamassa vain kolme paikkaa oikeistoblokkia enemmän.
Tulos selvinnee keskiviikkona, kun viimeiset ennakkoäänet ja ulkomailta tulleet äänet on laskettu.
Tämänhetkisen tilanteen perusteella pääministeriksi saattaisi palata SDP:n puheenjohtaja Magdalena Andersson.
Nykyinen pääministeri Ulf Kristersson puolestaan ilmoitti jo vaaliyönä aikovansa koota porvarillisesti ajattelevan enemmistön taakseen. Maltillista kokoomusta johtavan Kristerssonin mukaan tiukka vaalitulos johtaa monimutkaiseen prosessiin hallituksen muodostamiseksi.
Åbo Akademin valtio-opin professorin Kimmo Grönlundin mukaan pääministerin nimi ei ole missään tapauksessa kirkossa kuulutettu.
– Onhan tämä aikamoinen soppa, kuvailee Tukholmasta tavoitettu Grönlund puolueiden tilannetta.
Hallitusta tunnustelevat puolueet saavat neuvotella tosissaan kenen kanssa, kenen tuella ja millä ehdoilla edetään. Esimerkiksi blokkien välillä tasapainoileva keskustapuolue ei hyväksy oikeistohallitukseen ruotsidemokraatteja eikä vasemmistopuoluetta Anderssonin hallitukseen, jos itse olisi ratkaisevassa roolissa.
Tuoreeltaan Grönlund piti tulosta yllättävänä, sillä vaalit olivat tiukemmat kuin mielipidetiedusteluissa ennakoitiin. Vaalien äänestysprosentti laski myös noin neljä prosenttiyksikköä vuoden 2022 vaaleista 80,3 prosenttiin.
– Suuri yllätys on se, että se äänestysprosentti laski, kun kuitenkin 3,6 miljoonaa äänesti ennakkoon, Grönlund sanoi maanantaina.
Ruotsissa vaalien alla puhuttiin terveydenhoidosta ja vanhuksista. Selkeää vaaliteemaa ei tällä kertaa Grönlundin mukaan ollut, kun neljä vuotta sitten se oli jengirikollisuus ja maahanmuutto.
Hallituspuolueet ovat olleet myös hyvin samanlaisia kuin Suomessa ja tehneet samantapaista politiikkaa, Grönlund sanoo. Silti yhtäläisyyksien löytäminen naapureiden välillä on hankalaa.
Suomessa poliittinen keskustelu pyörii pitkälti talouden ympärillä – todennäköisesti myös ensi keväänä. Ruotsin valtiontalous taas on sen verran paremmassa kunnossa, että säästämisestä ei puhuta.
– Tämä hallitus teki vaalibudjetin. Se alensi ruoan alvia ja polttoaineen hintaa tilapäisesti. Semmoiseen ei Suomessa varmaan ole nyt varaa, Grönlund vertaa.
Ruotsidemokraattien kannatus tippui edellisten vaalien tuloksesta useamman prosenttiyksikön verran, vaikka se ei ollut hallitusvastuussa. Suomen hallituksessa olevat perussuomalaiset ovat taas säilyttäneet verrattain hyvin kannatuksensa puolisen vuotta ennen eduskuntavaaleja.
Suomalaisilla ja ruotsalaisilla sisarpuolueilla on tiiviit välit, ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nähtiin ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa. Tuliaiset omiin vaaleihin jäävät arvailujen varaan.
– Mikäli perussuomalaiset kokee, että heidän kannatuksensa laahaa, niin kyllä tulee lisää näitä ”send them back” -lippalakkeja, Grönlund arvioi perussuomalaisia. Hän viittaa perussuomalaisten ministerien poseeraamiseen lippalakeissa, joiden viesti on tulkittu rasistiseksi.
Grönlund huomauttaa, että vaikka ruotsidemokraattien historia on perussuomalaisia radikaalimpi, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on perannut ylilyönnit pois puolueen riveistä.
– Perussuomalaiset eivät toimi samalla tavalla, vaan siellä johtavatkin poliitikot voivat kulkea tällaiset lippalakit päässä, Grönlund sanoo.