Keskusta löysi taas maatalouden, mutta missä on iso kuva?
Keskusta jätti viime viikolla välikysymyksen suomalaisen maatalouden ja maaseudun tilanteesta.
Aihe on tärkeä. Kotimaisen ruoantuotannon kannattavuudesta, huoltovarmuudesta ja maaseudun elinvoimasta on pidettävä kiinni myös silloin, kun muut eivät tee riittävästi.
Silti seitsemän kuukautta ennen eduskuntavaaleja on lupa kysyä myös vähän vaikeampi kysymys: olemmeko juuri nyt riittävän hyvin kiinni siinä, mikä suomalaisia kaikkein eniten painaa?
Suomen talous on pitkään junnannut paikallaan. Työttömyys on korkealla ja epävarmuus näkyy monen arjessa.
Ihmiset miettivät, säilyykö työpaikka, riittävätkö rahat, löytyykö lapsille tulevaisuudessa töitä ja saako palveluita silloin, kun niitä tarvitsee. Monelle politiikan tärkein kysymys ei ole yksittäinen uudistus, vaan yleisempi tunne siitä, mihin Suomi on menossa.
Keskusta ottaa näihin asioihin jatkuvasti kantaa, eikä ongelma ole ehdotusten puute. Pikemminkin ongelmana voi olla se, että politiikka näyttää ulospäin pistemäiseltä.
Yhtenä viikkona puhutaan maataloudesta, toisena polttoaineesta, kolmantena verotuksesta ja neljäntenä sosiaali- ja terveyspalveluista. Yksittäiset avaukset voivat kaikki olla järkeviä, mutta niiden välinen yhteys ei aina näy.
Mitkä ovat kaksi tai kolme suurta tehtävää, joihin keskusta pyytää suomalaisilta valtakirjaa?
Politiikassa iso kuva ratkaisee. Äänestäjän pitäisi pystyä ymmärtämään muutamalla lauseella, mikä keskustan tilannekuva Suomesta on, mitkä ovat seuraavan vaalikauden tärkeimmät ratkaistavat ongelmat ja mitä keskusta tekisi niille ensimmäisenä.
Siksi on perusteltua kysyä, pitäisikö keskustan tässä vaiheessa vaalikautta jo pystyä kokoamaan yksittäiset kysymykset suuremmaksi kertomukseksi työstä, toimeentulosta, kasvusta, palveluista ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta.
Keskustan vahva asema maaseudulla ja maatalouden puolustajana on tärkeä voimavara. Perälauta näyttää pitävän. Se on hyvä lähtökohta, mutta ei yksin riitä, jos tavoitteena on jälleen kasvaa suureksi yleispuolueeksi.
Nyt pitäisi nostaa katse perälaudasta eteenpäin.
Tässä vaaliohjelmatyöllä on iso merkitys. Sen ei pitäisi olla mahdollisimman kattava luettelo kaikesta siitä, mitä keskusta kannattaa.
Päinvastoin sen pitäisi pakottaa meidät valitsemaan. Mitkä ovat kaksi tai kolme suurta tehtävää, joihin keskusta pyytää suomalaisilta valtakirjaa? Kun ne ovat selvät, yksittäisten avausten pitäisi rakentua niiden ympärille.