Kun Saksa horjuu, koko Eurooppa horjuu
Saksalaisen kahden miljoonan asukkaan Saksi-Anhaltin osavaltion parlamenttivaalit pidettiin sunnuntaina.
Vaalien tulosta on uutisoitu kansainvälisesti laajasti yhdestä syystä: äärioikeistolainen AfD nappasi lähes 45 prosentin kannatuksen samalla kun perinteisesti vahva kristillisdemokraattien CDU putosi kannatuksessaan puoleen (17,2 prosenttiin).
Koko Saksan poliittista tulevaisuutta ja vaikutuksia Euroopan unionin tulevaisuuteen punnitaan nyt laajasti.
Miksi AfD, Vaihtoehto Saksalle -puolue, herättää kasvavaa huolta?
Kyseessä on avoimen Venäjä-myönteinen puolue, joka hakee lämpimiä Venäjä-suhteita ja Ukrainan tukemisen lopettamista. Lisäksi puolue vaatii muutoksia historianopetukseen ja vaatii, että kouluissa tulisi opettaa nykyistä vähemmän Natsi-Saksan historiaa.
Lisäksi puolue haluaa käynnistää laajat pakkopalautukset. Puolueessa ja sen lähellä olevissa äärioikeistolaisissa ryhmittymissä on myös vaadittu palautuksia miljoonille ihmisille, joilla ei ole etnistä tai kulttuurillista linkkiä Saksaan.
Puolue on niin äärimmäisen oikealla, etteivät edes Ranskan Marine Le Penin Kansallinen rintaman tai Unkarin Orbanin Fideszin kaltaiset laitaoikeistopuolueet kykene olemaan EU-parlamentissa samassa ryhmässä.
AfD muodostaakin suurimman osan äärioikeistolaisesta Suvereenien Kansakuntien Eurooppa -ryhmästä. Euroopan parlamentissa äärimmäisen oikealla olevat ja äärimmäisen vasemmalla olevat ryhmät löytävät usein myös toisensa Venäjän myötäilyssään.
Ilmiö toistuu myös Euroopassa muualla ja vankat maanosan kivijalat, kuten Ranska ja Iso-Britannia, ovat kannatusmittauksissaan kääntymässä äärioikeiston suuntaan.
Saksassa on perinteisesti pidetty AfD ulkona hallitusvastuusta muiden puolueiden yhteisellä palomuurilla.
Itä-Saksassa historiasta kumpuavat ongelmat ovat kuitenkin kasvattaneet puolueen kannatusta, kun kansalaisten tyytymättömyys syrjityn itäisen Saksan tilanteeseen on yltynyt protestiksi perinteisiä valtapuolueita kohtaan.
Angela Merkelin vahva CDU:n perintö idässä on nyt taakse jäänyttä ja puolueen puheenjohtajan ja liittokansleri Friedrich Merzin asema horjuu. Saksan rooli Eurooppaa vakauttavana voimana näyttää olevan muutoksessa.
Maahanmuuttovastaisen puolueen menestys juuri Saksi-Anhaltin osavaltiossa on mielenkiintoinen.
Osavaltio on maahanmuuttajataustaisten osuudelta Saksan osavaltioista toiseksi pienin. Itse asiassa, vuoden 2016 turvapaikkahakijoiden aallossa Eurooppaan ja Saksaan Saksi-Anhaltin osuus turvapaikanhakijoista oli pienimpien joukossa 2,7 prosentin suuruudella, kun Länsi-Saksassa sijaitseva Nordrhein-Westfalen vastasi peräti 21,2 prosentin osuudesta turvapaikanhakijoista.
Saksan taloudelliset haasteet aina kalliista energiasta yskähtelevään autoteollisuuteen ruokkivat ääri-ilmiöitä. Silloin puolue, joka osoittaa syyttävää sormea maahanmuuttajiin, Euroopan unioniin ja perinteisiin hallitusvastuussa oleviin puolueisiin, pärjää.
Ilmiö toistuu myös Euroopassa muualla ja vankat maanosan kivijalat, kuten Ranska ja Iso-Britannia, ovat kannatusmittauksissaan kääntymässä äärioikeiston suuntaan.
Sisäänpäin käpertyminen ja äärioikeistolaiset voimat näyttävät uhkaavan EU:n yhtenäisyyttä ja heikentävän unionia.
Eurooppalainen yhteistyö on ison markkina-alueen puitteissa antanut meille valtaa maailmanpolitiikassa.
Tulevat Ranskan vaalit näyttävät, jatkuuko kehityskulku pahimpien uhkakuvien suuntaan Venäjän toiveiden mukaisesti vai voiko EU löytää vahvuuden yhtenäisyydessä.