Saksan uusi suunta
Saksan liittopäivävaalien tulos oli odotettu. Vaalien voittajaksi nousi kristillisdemokraattien (CDU) ja Baijerin sisarpuolueen (CSU) oikeistounioni vajaan 29 prosentin kannatuksella. Laitaoikeiston AfD eteni huomattavasti ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi noin 20 prosentin kannatuksella.
Venäjä pyrki propagandalla vaikuttamaan vaalitulokseen ja antoi näin tukea AfD:lle. Yhdysvaltain hallinnon korkealta tasolta puolestaan peittelemättä ja suoraan annettiin tukea AfD:lle. Eurooppalaisten demokratioiden kestävyyttä koetellaan idästä ja lännestä.
Saksan demokratia kestää. AfD ei ole nousemassa hallitukseen. Palomuuri pitää edelleen.
Liittokansleriksi nousevalla CDU:n puheenjohtajalla Friedrich Merzillä on realistinen kuva Yhdysvaltain nykyhallinnosta. Merz arvioi, ettei Yhdysvaltain hallintoa kiinnosta Euroopan kohtalo. Merz pyrkii vahvistamaan Eurooppaa ja ”itsenäistymään” Yhdysvalloista.
Vapaa demokraattinen puolue FDP tippui Bundestagista, kuten kävi vuonna 2013. FDP:tä tarvitaan poliittisessa kentässä keskiviivan oikealla puolella olevana edistyksen äänenä. FDP:llä on edessään puolueen jälleenrakennuksen aika.
Liittokansleri Olaf Scholzin johtaman SPD:n kannatus oli historiallisen heikko. Scholzin jälkeen SPD:n voimahahmoksi on nousemassa pragmaattinen ja selkeäsanainen puolustusministeri Boris Pistorius.
CDU:n Merz pyrkii muodostamaan hallituksen mahdollisimman pian. Todennäköinen vaihtoehto on suuri koalitio, CDU:n ja SPD:n hallitus.
Saksan tulevan liittohallituksen sisä-, EU- ja ulkopoliittiset haasteet ovat suuria. Valtavirran hallituspuolueiden on kyettävä rakentavaan yhteistyöhön erilaisista lähtökohdista huolimatta.
Saksan hallitukselta odotetaan maan talouden elvyttämistä, panostuksia puolustukseen, Ukrainan tukemista ja johtajuutta Euroopan unionissa.
Saksa on ollut pitkään Euroopan talouden veturi, mutta kone on yskinyt pahasti viimeisinä vuosina. Hallituksen kiireellisenä tehtävänä on panostaa maan infrastruktuuriin, digitalisaatioon ja innovaatioihin.
Saksa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, jonka kansantalouden menestyminen ja uudistuminen on suoraan kytköksissä maamme teollisuuden vientiedellytyksiin.
Saksalta odotetaan EU-politiikassa johtajuutta, johon Merz on ilmaissut tarttuvansa.
Ranska on ottanut poliittisen johtoroolin EU:ssa ja saa nyt rinnalleen aktivoituvan Saksan. Konservatiivisen Merzin ja edistysmielisen Macronin yhteistyö voi palauttaa EU:n perinteisen Saksa-Ranska -akselin toimintakyvyn.
Sitä Eurooppa tarvitsee.