Passiruuhkaan ei ole näkyvillä kesäksi helpotusta – ajanvaraukset tukossa, poliisiasemilla pitkät jonot
Helsingissä syyskuun lopussa, Turussa lokakuussa. Rovaniemellä heinäkuun alkupäivinä, Kuopiossa ja Vaasassa heinäkuun puolivälin tienoilla, Joensuussa ja Jyväskylässä elokuussa.
Tältä näytti tilanne torstaina, kun haki poliisin ajanvarauksesta ensimmäisiä vapaita aikoja passi- ja henkilökorttipalveluihin. Isoista kaupungeista Tampereelta ei ollut tarjolla ensimmäistäkään vapaata aikaa.
Kun ajanvaraus on ollut näin tukkoinen, passeja on lähdetty jonottamaan poliisiasemille ilman ajanvarausta. Pahimmillaan ihmiset ovat odotelleet vuorolappu kourassa tuntikausia.
Lupahallintopäällikkö Hanna Piipponen Poliisihallituksesta ymmärtää ihmisten harmituksen. Hänen viestinsä on, että hätäilyyn ei ole syytä, vaikka passi olisi vanhentumassa. Passin saa hankittua vähintään poliisiasemalla, vaikka siellä joutuukin jonottamaan.
– Syytä paniikkiin ei ole, passin kyllä saa. Jos passia ei tarvitse nyt kesällä, vaan vasta syksyllä tai ensi talvena, ei tähän rytäkkään tarvitse lähteä, Piipponen sanoo.
Helpotusta tilanteeseen ei ole näkösällä ainakaan kesäkuukausien aikana, vaikka poliisiasemille on palkattu lisäväkeä, laajennettu aukioloaikoja ja muun muassa koulutettu muissa poliisin tehtävissä toimivia passihakemusten käsittelyyn.
– Toistaiseksi ruuhkissa ei ole laantumisen merkkejä, Piipponen kertoo.
Tilanne on pahin isoimmissa kaupungeissa.
Esimerkiksi Itä-Suomessa tai Lapissa voi toki kokeilla vaikka mökkireissulla, olisivatko jonot poliisiasemilla siellä lyhyemmät. Mahdollisimman lyhyttä jonotusaikaa havitteleva tosin tarvitsee vähän tuuriakin: samalla poliisiasemalla jonotusaika voi olla yhden päivän aikana joskus minuutteja, joskus useita tunteja.
Passia voi hakea miltä tahansa poliisiasemalta Suomessa.
Koronarajoitusten aikana moni jätti passinsa uusimatta, kun ulkomaanmatkoja ei juuri tehty.
Nyt matkustusrajoitusten poistuminen ja toisaalta Ukrainan sodan herättämät huolet ovat näkyneet poikkeuksellisen pahoina ruuhkina maaliskuusta lähtien.
Suomalaisilla on voimassa olevia passeja nyt runsaat 3,5 miljoonaa kappaletta, käy ilmi poliisin tilastoista. Tämä on noin 330 000 vähemmän kuin joulukuussa 2019 eli ennen korona-aikaa. Maaliskuusta lähtien tämä passien ”uusimisvelka” on pienentynyt yli 40 000:lla kuukaudessa.
Ennen korona-aikaa vuonna 2019 poliisi käsitteli koko vuoden aikana noin 820 000 passeihin liittynyttä lupa-asiaa. Poliisin ennuste tämän vuoden lukemaksi on noin 1,88 miljoonaa.
Ruuhkat koskevat nimenomaan hakemuksen jättämistä.
Kun hakemus on saatu jätettyä, passi luvataan toimittaa 12 arkipäivässä. Aika on pidentynyt hakemustulvan takia joitakin päiviä, sillä aiemmin määräaikana oli 8 päivää.
Normaalia viiden vuoden passia voi lisämaksusta hakea myös pikatoimituksena tai vielä nopeampana express-toimituksena.
Ruuhkat ovat näkyneet näissäkin: kun pikatoimituksena hankittavan passin toimitusaika on normaalisti kaksi–kolme päivää, on aikaa nyt pidennetty viiteen päivään eivätkä kaikki hakijat ole edes mahtuneet näiden passien kiintiöihin, Piipponen kertoo.
Koronarajoitusten aikana haettiin henkilökortteja merkittävästi aiempaa enemmän – niiden määrä on kasvanut liki puolella miljoonalla.
Piipponen muistuttaakin, että EU-maihin ja muutamiin muihin Euroopan maihin suuntautuvaa matkaa varten ei tarvitse lähteä hakemaan uutta passia vanhentuneen tilalle, jos vain henkilökortti on voimassa.
– Kaikki Tallinnan-reissut ja muut lähialueen matkat sujuvat henkilökortilla. Jos se on siellä lompakossa, niin ei ole huolta.
Myös eduskunnan oikeusasiamies on arvostellut ruuhkia ja katsonut, että viiveet passien ja henkilökorttien saamisessa viime ja tänä vuonna ovat saattaneet vaarantaa perusoikeutena turvatun oikeuden lähteä maasta.
– Käytettävissä olevan aineiston perusteella on selvää, että julkinen valta on vuosien 2021 ja 2022 aikana ainakin osittain epäonnistunut toteuttamaan asianmukaisen ja viivytyksettömän käsittelyn passi- ja henkilökorttiasioissa, viimeviikkoisessa ratkaisussa todetaan.
Koronapandemian alussa tapahtunut hakemusten määrän lasku ja sen hellittäessä tapahtunut hakemusmäärän lisääntyminen ovat oikeusasiamiehen käsityksen mukaan olleet jollain tavalla ennakoitavissa.
– Hakemusten määrän nousun ”rajuus” on kuitenkin ollut ilmeinen yllätys, johon täysimääräinen varautuminen ei selvitysten perusteella näytä onnistuneen. Käytettävissä oleva työvoima ei ole ollut riittävä siihen, että palvelutaso saataisiin kaiken aikaa pidettyä hyväksyttävänä.