Asunnottomuus koskettaa yhä useammin nuoria ihmisiä, jotka monesti jäävät tilastopiiloon – korona-aika raju kokemus asunnottomille

Viime vuosien aikana näkyviin on noussut ilmiö, että asunnottomana olevien joukko on yhä nuorempaa, kertoo Diakonissalaitoksen Hoivan asiakkuusjohtaja Heli Alkila.

Erityisesti huolta herättää Alkilan mukaan se, että nuorten asunnottomuus on usein piiloasunnottomuutta, joka ei näy tilastoissa.

–  Ei olla kirjoilla missään, mutta ei olla myöskään varsinaisesti hakemassa apuakaan mistään, Alkila kertoo.

Palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääviä nuoria kohtaavat Alkilan mukaan paljon Diakonissalaitoksen jalkautuvan päihdetyön ja muiden hankkeiden työntekijät.

–  Yhä nuoremmat ihmiset ovat niitä, jotka tarvitsevat yhä vahvempaa tukea siihen, että selviytyisivät elämässä eteenpäin, Alkila kertoo.

Asunnottomien ihmisten ja perheiden määrää mitataan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran kunnille tekemässä asunnottomuuskyselyssä.

Alle 25-vuotiaita asunnottomia oli Aran mukaan viime vuonna 850, mikä on noin viidennes kaikista asunnottomista. Tilastoidussa nuorten asunnottomien määrässä ei tapahtunut muutosta toissa vuoteen verrattuna.

Tilastojen ulkopuolelle jäänee myös esimerkiksi vanhempien luona kirjoilla olevia nuoria, jotka eivät käytännössä asu siellä, kertoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n (VVA) toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

VVA:lla on hankkeita nuorten asunnottomien tavoittamiseen.

–  He ovat aika huonokuntoisia nuoria, jota eivät omin avuin pääse kyllä eteenpäin, Tiivola kertoo.

Suomessa oli Aran mukaan viime vuoden lopulla 4  341 yksinelävää asunnotonta.

Korona-aika on ollut raju kokemus asunnottomille ja asunnottomiksi jääville, Tiivola sanoo.

–  Nopeasti herättiin tietenkin vaikuttamaan siihen asiaan, että ihmiset, joilla ei ole kotia, eivät kerta kaikkiaan voi pysyä kotonaan.

VVA:n asumisneuvontaan on Tiivolan mukaan tullut korona-aikana myös paljon uusia ihmisiä, joilla on ollut paljon taloudellisia vaikeuksia.

–  Isoin yksittäinen nimittäjä kaikissa asunnottomuustilanteissa on usein taloudellinen tilanne.

Aran mukaan asunnottomien määrä laski vuonna 2020 yhteensä 259 asunnottomalla sitä edeltävästä vuodesta. Koronan vaikutukset eivät siis ainakaan viime vuonna näkyneet asunnottomien määrässä, mutta Tiivola arvioi, että korona voi näkyä tilastoissa viiveellä.

–  Vaikutukset tulevat usein jälkijättöisesti, kuten esimerkiksi laman jälkeen. Syntyy pitkäkestoisia vaikutuksia, jotka eivät heti näy, Tiivola arvioi.

Sunnuntaina vietettiin vuosittaista Asunnottomien yötä, jonka teema Ulkopuolella – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty pyrki nostamaan esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä asunnottomuuteen.

Suomessa oli Aran mukaan viime vuoden lopulla 4  341 yksinelävää asunnotonta. Asunnottomien perheiden ja pariskuntien määrä oli 201. Noin neljäsosa asunnottomista oli viime vuonna pitkäaikaisasunnottomia.