Kesäkuun hellejakso sai hyttyset kuoriutumaan rytinällä
Kesän hyttystilanne näyttää tänä vuonna erityisen kaksijakoiselta pohjoisen ja etelän välillä, arvioi hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta STT:lle.
Etelässä ja rannikkoalueilla vietettiin vähäluminen talvi ja kuiva kevät, minkä seurauksena hyttysiä on näillä alueilla ollut monin paikoin normaalia vähemmän.
Pohjoisessa ja idässä lunta taas oli reilusti, ja keväällä vettä riitti Lapissa tulviksi asti. Näillä alueilla kosteassa viihtyvät hyttyset pääsivät kehittymään hyvin.
– Pääsääntöisesti hyttysten ykkösjuttu on kevään vesimäärä. Jos lammikoissa piisaa tarpeeksi vettä, hyttysiä on reilusti. Jos taas ei, niitä on vähemmän.
Kokonaisuudessaan Leinonen arvelee hyttyskesän olevan normaali tai normaalia hiukan runsaampi.
Kosteuden ja kuivuuden lisäksi myös lämmin kesäkuu on vaikuttanut hyttyspopulaatioihin.
– Hellejakso nopeutti jonkin verran hyttysten kehittymistä munasta aikuiseksi, ja se yhtäaikaisti kuoriutumista. Sieltä on kuoriutunut aikamoisia määriä hyttysiä, ja siksi varsinkin pohjoisessa voi tuntua, että niitä on joka nurkka täynnä, Leinonen sanoo.
Purkautumisryöppy on kuitenkin vain hetkellinen, eikä anna todellista kuvaa koko kesän hyttysmääristä.
Vuoden kokonaisyksilömäärä vaikuttaisi normaalilta.
Hyttysten keskimääräinen lentoaika on kolme viikkoa.
Vaikka hellejakso sai verenimijät kuoriutumaan yhtä aikaa, ei hyttyskesä Leinosen mukaan suinkaan ole kolmen viikon päästä ohi.
– Aina löytyy biotooppeja, joissa ne kuoriutuvat hieman myöhemmin. Suomessa on myös noin 40 hyttyslajia, joista osa kuoriutuu myöhemmin ihan luonnollisestikin.
Myös moni muu pistävä hyönteinen sai pontta kesäkuun helteistä.
Mäkäräisiä kuoriutui Leinosen mukaan paljon hellejakson loppupuolella, ja niitä surisee etenkin virtavesien lähimaastossa.
Myös paarmoja oli paljon liikkeellä ennen kylmemmän saderintaman saapumista.
– Se johtui nimenomaan siitä, että ne kuoriutuivat hyvin yhtäaikaisesti verrattuna normaaliin kesään, jolloin kuoriutuminen ajoittuu pidemmälle ajalle.
Keskiviikkona uutisoitiin Suomesta löytyneestä hyttyslajista, joka saattaisi levittää malariaa.
Leinonen teroittaa, että mitään syytä malariapaniikkiin ei Suomessa ole.
– Ei meillä ole esimerkiksi ilmastollisestikaan tarpeeksi lämmintä sille.
Hyttyset ovat monelle ikävä riesa myös ilman malarian pelkoa.
Jos verenimijöitä haluaa välttää, kannattaa Leinosen mukaan pysyä mahdollisimman tuulisella, avoimella ja paahteisella paikalla.
On syytä myös välttää korkeaa kasvustoa sekä seisovia vesilätäköitä ja lammikoita.
– Jos taas haluaa hyttysystäviä, niin kannattaa mennä tuulettomaan pusikkoon, jossa on hieman kosteutta. Siellä ystäviä kyllä piisaa, Leinonen opastaa.