Kutistuiko vaate pesussa? Tässä Marttojen asiantuntijan ohjeet
Vaatteen kutistuminen pesussa on monille tuttu harmituksen aihe.
Marttojen ruoan ja kodinhoidon johtava asiantuntija Niina Silander kertoo, että kutistuvia materiaaleja ovat ainakin luonnonkuidut kuten puuvilla, pellava ja villa. Tekokuiduista viskoosi on herkkä kutistumiselle.
Näillä materiaaleilla on kuitenkin tietty ero.
– Puuvilla, pellava ja villa eivät palaudu samalla tavalla kuin viskoosi. Viskoosivaatteen saa palautettua entisiin mittoihinsa sillä, että oikoo kostean vaatteen muotoonsa ja silittää kosteana, Silander kertoo.
Hän toteaa, että puuvilla- ja pellavakankaat kutistuvat usein ensimmäisessä pesussa 5–10 prosenttia, joten se kannattaa huomioida jo vaatetta ostaessa etenkin hihojen ja helman kohdalta.
– Mutta jos vaatteen ostaa vaikkapa kirpputorilta ja se on jo ollut pesussa, niin samanlaista kutistumista ei enää tapahdu, Silander lisää.
Silander allekirjoittaa monen arkikokemuksen siitä, että vaatteet ovat heikkolaatuisempia kuin ennen.
– Ennen vaatteet tehtiin paksusta, jämäkästä kankaasta. Vaateteollisuus on muuttunut ja pikamuoti on aiheuttaneet sen, että vaatteet halutaan tuottaa halvalla, ja silloin materiaalit ovat tosi heikkolaatuisia.
– Nykyisin kaikkia vaatteita ei ole kenties edes suunniteltu kestämään useita pesuja.
Silanderin mukaan hinta kertoo vaatteesta jotain.
– Jos puuvillapaidan hinta on alle kympin, niin jostain se on otettu pois.
Silanderin mukaan laadukkaassa vaatteessa tekstiilin pinta on sileä ja tiivis.
– Ohuet vaatteet kuluvat helpommin puhki ja löyhä kudonta nyppyyntyy herkemmin, hän toteaa.
Puuvillapaidan pitäisi periaatteessa kestää 60 asteen pesua, mutta usein hoito-ohjeessa ohjelämpötila on alhaisempi.
– Vaatteet tulisi pestä hoito-ohjeen mukaan, mutta jos valmistaja on määritellyt puuvillalle 40 asteen pesun, niin ostovaiheessa kyllä harkitsisin, miksi näin on, Silander sanoo.
Pesulämpötilaan vaikuttavat toki myös mahdolliset painatukset, ompeleiden materiaalit sekä muut koristukset.
– Varmasti tapahtuu myös sitä, että pesuohjeita merkitään alakanttiin, Silander lisää.
Ympäristön kannalta hyviä vaihtoehtoja ovat matalammat lämpötilat, täydet pesukoneelliset ja pesuaineen oikea annostelu.
Ihon rasva ja hiki lähtevät kuitenkin tekstiileistä paremmin korkeammissa lämpötiloissa.
– Suosittelen, että pyyhkeet, lakanat, alusvaatteet ja sukat pestäisiin kuudessakympissä, Silander kertoo.
Hän toteaa, että kuudenkympin pesun kestäviä alusvaatteitakin voi olla vaikea löytää, koska niissä on usein pitsiä tai muita materiaaleja, jotka eivät kestä korkeita lämpötiloja.
Jos kotoa löytyy kuivausrumpu, Silander kehottaa käyttämään sitä kaikenlaisiin rumpukuivauksen kestäviin tekstiileihin.
Sekä konepesu että rumpukuivaus kuluttavat tekstiilejä jonkin verran. Kuivausrummun välttelyn sijaan Silander pidentäisi vaatteiden käyttöikää pesemällä niitä harvemmin.
– Se onnistuu esimerkiksi tahroja puhdistamalla ja aluspaidan käyttämisellä.
Silander toteaa, että kuivausrumpu tekee tekstiileistä pölyttömämpiä.
– Kuivausrummun nukkasihti on aina täynnä vaatteista irtoavaa tekstiilipölyä, joka olisi ehkä muuten ollut pölynä asunnossa.
Silander ei murehtisi energiankulutusta, koska myös vaatteiden kuivattaminen sisäilmassa näkyy lämmityskustannuksissa.