Keskustan viesti ei kuulu
Jahas, tämäpä mukava yllätys.
Lasten päivähoitolasku oli tullut tammikuussa postilaatikkoon kuten aina ennenkin, mutta tällä kertaa summa oli aiempaa pienempi.
Mistähän moinen, mietin.
Olisikohan kaupunki keksinyt asukkailleen jonkun kivan pienen alennuksen? Vai laskiko hinta lasten iän myötä? Kenties tässä on jokin virhe?
Olkoon syy mikä tahansa, pienempi lasku kyllä kelpaa.
– Mutta eikö hallitus alentanut päiväkotimaksuja, kysäisi työkaveri, kun asia tuli puheeksi.
Ai niin hallitus!
Sehän tosiaan päätti alentaa päivähoitomaksuja viime vuonna. Meidän kohdallamme alennuksen toi toisesta lapsesta tuleva sisaralennus.
Kiva juttu, eipä siinä mitään. Molempien vanhempien työssäkäynti tuntuu entistä järkevämmältä.
Ja kellään tuskin on vastaansanomista, jos kukkaroon jää kuussa hitunenkin enemmän pelivaraa.
Mutta se tässä kummastuttaa, miten en osannut laittaa asiaa hallituksen ansioksi ennen kuin vasta työkaverin vinkistä.
Minä, joka kuitenkin työkseni seuraan politiikkaa ja hallituksen päätöksiä. Muistan jopa uutisoineeni aiheesta syksyllä.
Silti asia tuntui vain yhdeltä poliittiselta päätökseltä, joka hukkui jonnekin lukemattomien asioiden, sote-kiemuroiden ja aktiivimallikohinoiden sekamelskaan.
Tiesin päätöksen koskettavan minua, mutta en sisäistänyt sitä.
Eipä silti ole hallituskaan pitänyt asiasta isoa ääntä.
Missä ovat ne kommentit ja ulostulot, jossa olisi korostettu hallituksen helpottavan perheiden arkea alentamalla päivähoitomaksuja?
Ei niitä ainakaan ole keskustalaisilta kovin paljoa näkynyt. Tai jos onkin, ei tarpeeksi. Jos minä en ole asiaa sisäistänyt, ei ole kovin moni muukaan äänestäjä.
Hallitus on joutunut taipaleensa aikana tekemään monia vaikeita päätöksiä. Niiden aiheuttamaa kipua ja tuskaa ei käy kiistäminen.
Sen myötä hallitus on julkisuudessa näyttäytynyt tunteettomana leikkaajana, vähäosaisten kurittajana ja kansan kyykyttäjänä.
Koulutuskin menee kohti perikatoa, jos oppositiota pelkästään kuuntelee.
Hallituksella on silti myös onnistumisia.
Kuinka moni asiantuntija olisi vuosi sitten uskonut sellaiseen taloudelliseen käänteeseen, jonka etenemistä nyt todistamme? Hallituksen työllisyystavoitteille naureskeltiin.
Mutta onko keskusta hallituksen pääpuolueena onnistunut kääntämään sitäkään viestiä edukseen? Ei ole. Ihmiset muistavat vain kikyn ja kuinka kovasti se kirpaisi.
Viestintää, viestintää, viestintää.
Sitä keskusta nyt eniten kaipaa, jos se mielii saada parempia kannatuslukemia vuoden päästä koittavissa eduskuntavaaleissa.
On turha syyttää mediaa, jos omat saavutukset eivät hallitse uutiskenttää. Peiliin pitää katsoa itse.
Sinne saavat kurkata kunnolla niin ministerit, kansanedustajat, puoluetoimiston väki kuin muutkin aktiivit. Myös Suomenmaa.
Keskustan viesti ei kuulu kunnolla.
Ei voi syyttää myöskään kokoomusta, jos se onnistuu kääntämään voitokseen niin hallituksen kiistat kuin voitotkin. Keskustan pitäisi voida tehdä sama itse.