Lintilä pitää asumistuen nostoa luontevana sähkön hinnan noustessa – elinkeinoministeri perää nopeita ratkaisuja
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) haluaa budjettiriihestä helpotuksia asumisen kustannusten nousuun sähkön hinnan noustessa. Lintilän mielestä sosiaaliturvapaketissa voisi olla asumistuen nosto.
– Itsestä se tuntuisi aika luontevalta, koska se (sähkön hinta) tulee nostamaan asumisen kustannuksia merkittävästi, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Lintilä uskoo, että sosiaaliturvapaketin osuus tulee kasvamaan hallituksen ratkaisuissa, kun energiatilanteeseen haetaan helpotuksia elokuun lopussa alkavassa budjettiriihessä.
Lintilä sanoo, että sähkön hintojen nousu alkaa olla ”yhteiskuntataloudellisesti hyvinkin haastava tekijä”.
Hän nostaa esimerkiksi oman sähköyhtiönsä ilmoituksen siitä, että kun sähkön hinta on ollut 8,7 senttiä kilowattitunnilta, nyt se nousee 49:ään.
– Pidän sitä jonkinasteisena korotuksena.
Lintilä sanoo suoriutuvansa maksusta toki itse, mutta hinnannousu koettelee pienituloisia ja entistä enemmän myös keskiluokkaa.
– Talven laskuista tulee korkeita, hän ennustaa.
Lintilä on esittänyt sähkön arvonlisäveron pudottamista nykyisestä 24 prosentista 14:ään tai 10:een prosenttiin.
Esitys on Lintilän mukaan yhä työkalupakissa. Hän korostaa, että ratkaisujen pitää olla sellaisia, jotka saadaan voimaan nopeasti. Lintilä sanoo nostavansa siksi esiin asumistuen noston. Se ja sähkön alv-ale saataisiin ainakin aikaan nopeasti, hän huomauttaa.
– Pitää muistaa se, että olemme elokuun lopussa. Suomessa talvikausi alkaa marraskuussa, viimeistään joulukuussa, eli ratkaisun pitää olla silloin valmis.
– Vaikka kuinka innovoisi nyt järjestelmän, mutta jos se vaatii esimerkiksi softan tekemistä, niin me laulamme Suvivirttä ennen kuin se on valmis, hän sanoo.
Lintilän mukaan EU-alueella ratkaisut menevät ”aika fifty-fifty”, ne on tehty joko alv-veron kautta tai energiaveron kautta, ja sitten on sosiaaliturvaan liittyviä paketteja.
Lintilä ei usko siihen, että sähköyhtiöt vetäisivät veroalen omiin taskuihinsa.
– Kyllä se kuluttajalle tipahtaa. Semmoinen yhtiö joka edes kuvittelee, että käyttäisi tällaista tilannetta hyväkseen, kyllä se julkisesti naulattaisiin seinään joka viikko.
Valtion energiansäästökampanja julkistetaan torstaina Turun Eurooppa-foorumissa.
Lintilän mukaan kampanja ei velvoita ihmisiä mihinkään tiettyyn tavoitteeseen, vaan tarkoitus on antaa ihmisille tietoa sähkön säästöstä.
Elinkeinoministeri aikoo myös itse kutsua ”energiaintensiivisten alojen” edustajia keskustelemaan pyöreän pöydän ääreen energian käytön vähentämisestä.
– Kyllä tässä yhteisiä talkoita haetaan, hän sanoo.
Jos Olkiluoto 3 -ydinvoimala saadaan toimimaan luotettavasti, se ja uusi tuulivoimakapasiteetti kattavat energiatuonnin, joka on loppunut Venäjältä. Sähkön tehoreservi ei riittäisi kattamaan Suomen energiatarvetta.
Olkiluoto 3:n koekäyttö viivästyi äskettäin pari viikkoa suunnitellusta aikataulusta, mutta sen normaalin sähköntuotannon on määrä alkaa joulukuussa.
– Jos käy jotain, olemme enemmän tuonnin varassa, ministeri Lintilä toteaa.
Hän sanoo uskovansa kuitenkin ydinvoimalalta kuultuun viestiin, että voimala käynnistyy suunnitellusti.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen korostaa, että Suomi on varautunut energia-asioissa erilaisiin tilanteisiin hyvin kattavasti.
Jos markkinoilla ei pystytä kattamaan sähkön kysyntää, on mahdollista käyttää varajärjestelmää eli tehoreserviä. Sitä on käytetty viimeksi talvella 2010.
– Tulevan talven osalta todennäköisyys voi olla isompi, että tarvitaan tehoreserviä, Huttunen sanoo.
Hän korostaa, että laitos joka tehoreserviin valitaan, ei olisi valmis toimimaan jatkuvasti markkinoilla.
Energiavirasto käsittelee parhaillaan seuraavan, marraskuussa 2022 alkavan ja lokakuun 2023 loppuun saakka kestävän tehoreservikauden tarjouksia ja pyrkii tekemään päätöksen käytettävästä laitoksesta elokuun loppuun mennessä.
– Tyypillisesti tehoreservissä olevat laitokset ovat sellaisia, joita ei ole kannattanut käyttää normaalisti markkinoiden sisällä, vaan ne ovat fossiilista polttoainetta tyypillisesti käyttäviä laitoksia, jotka ovat romutusuhan alla muutoin, Huttunen kertoo.
Fortumin suuri Meri-Porin kivihiilivoimala oli tehoreservissä viime kesäkuuhun saakka. Iltalehti kertoi voimalan seisseen heinäkuun alusta lähtien tyhjän panttina, mikä Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n (ELFI) toimitusjohtajan Pasi Kuokkasen mukaan nostaa sähkönhintaa Suomessa.
– Meri-Pori on kivihiililaitos, ja vaatimalla vaadittiin, että se suljetaan. Tällä hetkellä siellä ei ole kivihiiltä eikä henkilökuntaa, ministeri Lintilä huomauttaa.
Huttunen vahvistaa, että Meri-Porin voimala on ehdolla tehoreserviin myös ensi talveksi, eikä se ole siinä kunnossa, että se olisi markkinoilla normaalisti toimiva.
EU:n energiaministerit ovat pitäneet jo neljä ylimääräistä energianeuvoston kokousta, Lintilä kertoo ja uskoo, että niitä tulee vielä lisää.
Lintilän mukaan energianeuvostossa on nyt kannettu erittäin paljon huolta ydinvoimalaitosten turvallisuudesta Ukrainassa.
– Se on nyt ihan viime päivinä noussut entistä enemmän tapetille ja tulee olemaan nyt yksi asia, jota tullaan tarkoin seuraamaan.