Viimeinen Lapin sodan kaatunut oli vasta 19-vuotias – "lasten ristiretki" oli verrattain rauhallinen sotavaihe, mutta verenvuodatukselta ei vältytty
Sotien suuri tragedia ovat aina nuorena menetetyt elämät. Suomen alueen sotahistorian viimeisessä vaiheessa olivat mukana nimenomaan täysi-ikäisten nuorimmat ikäluokat.
Lapin sota syttyi syyskuussa 1944, kun Suomi joutui kääntymään entistä aseveljeä Saksaa vastaan Neuvostoliiton kanssa tekemänsä erillisrauhan perusteella. Moskovan välirauhansopimus velvoitti suomalaiset ajamaan saksalaiset pois Pohjois-Suomesta.
Välirauhansopimus velvoitti myös kotiuttamaan jatkosodan aikaisen armeijan tietyllä aikataululla. Lapin sodan alussa ja kiivaimmassa vaiheessa lokakuun lopulle 1944 mukana oli vielä sodan karaisemia jermuja, mutta tämän jälkeen alkoivat kotiutukset.
Taisteleva armeija sai koostua vain kantahenkilökunnasta ja asevelvollisuutta suorittavista vuosien 1924 ja 1925 ikäluokista 5. joulukuuta 1944 alkaen. Jo tätä ennen vanhempia ikäluokkia oli alettu kotiuttaa, ja kotiutukset tapahtuivat pääosin marraskuun aikana.
Ikää kokemattomilla sotijoilla oli siis nuorimmillaan 18, enimmillään 20 vuotta. Kukaan heistä ei olisi saanut siis edes äänestää tuon ajan Suomessa. Äänestysikäraja alennettiin 21 vuoteen vuonna 1944, ja osa Lapin sodan nuorista miehistä oli äänioikeutettu maaliskuun 1945 eduskuntavaaleissa.
Käytännössä nuorten vastuulle jäi sinällään rauhallinen sodan vaihe eli Käsivarren asemasota. Laukauksia kuitenkin vaihdettiin ja ruumiita tuli. Varsinaisia taisteluja ei kuitenkaan käyty.
Käytännössä 600 suomalaista odotti 14 000 saksalaisen vetäytymistä. Tämä tapahtui vaiheittain, mutta eräs merkittävä hetki oli 10. tammikuuta 1945, kun saksalaiset jättivät järeän Sturmbock-linjan.
Viimeiset laukaukset vaihdettiin 25. huhtikuuta ja 27. huhtikuuta viimeiset saksalaiset poistuivat Suomesta Norjan puolelle. Tuo päivämäärä otettiin vuonna 1987 kansalliseksi veteraanipäiväksi.
Käsivarren asemasotavaihetta kutsutaan lasten ristiretkeksi sotilaiden nuoren iän perusteella. Alkuperäinen lasten ristiretki on historiallisuudeltaan epävarma tapahtuma 1200-luvulta, jolloin joukko lapsia pyrki väitetysti pyhiinvaellukselle Palestiinaan kristinuskon pyhille paikoille. Aika oli muutenkin ristiretkien aikaa.
Toinen nimitys nuorten sotilaiden sotaretkelle on nuorukaisten sota.
Sotasampo-sivuston mukaan Käsivarressa kuoli asemasodan aikana 29. marraskuuta 1944–27. huhtikuuta 1945 21 suomalaista sotilasta. Luvussa on huomioitu vain taistelukentällä kaatuneet, ei esimerkiksi haavoihinsa sotasairaaloissa kuolleita.
Viimeinen Lapin sodassa rintamalla kaatunut suomalainen oli sivuston tietojen mukaan sotamies Olli Matias Koikkalainen Heinävedeltä. Koikkalainen kuoli 25. huhtikuuta 1945 Enontekiön Saarenpäällä.
Tuona päivämääränä tapahtui Lapin sodan viimeinen laukaustenvaihto, mutta se tapahtui paljon pohjoisempana Kilpisjärvellä. Koikkalainen todennäköisesti astui siis miinaan.
Vasta 19-vuotias Koikkalainen olisi täyttänyt 20 heinäkuussa. Siviiliammatiltaan hän oli maanviljelijä.
Huhtikuussa kaatui vain yksi toinen suomalainen. Sotamies Arvo Anselm Suolaniemi oli täyttänyt 20 vuotta huhtikuun ensimmäisenä ja kaatui seitsemäntenä päivänä. Urjalasta kotoisin ollut Suolaniemi kaatui Kilpisjärvellä.
Lapin sodasta on kulunut 80 vuotta. Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen maaperältä huhtikuussa 1945. Suomenmaa seuraa juttusarjassa Lapin sodan tapahtumia ja siihen liittyviä ilmiöitä huhtikuulle saakka.
Lähteitä
Sotasampo-sivusto, kaatuneet ja kuolleet 29.11.1944–27.4.1945.