Trump posottaa täyttä vauhtia kahdeksankymppisenäkin – unisuus ja mustelmat herättävät keskustelua
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump täyttää sunnuntaina 80 vuotta, mutta hänen vauhtinsa ei osoita hidastumisen merkkejä. Somepostauksia syntyy edelleen ajoittain suorastaan hengästyttävää tahtia, ja muutoinkin presidentti osaa pitää itsensä globaalin huomion keskipisteessä.
Toukokuun lopussa olleessa lääkärintarkastuksessa Trumpin terveydentila sai tarkastaneelta lääkäriltä kehuja, mutta Yhdysvaltoja seuraavat tutkijat eivät ole täysin vakuuttuneita lääkärin antamien tietojen luotettavuudesta.
– En sano, että Yhdysvallat on diktatuuri tai autokratia, mutta Trump tuo maan hallintoon koko ajan lisää sen kaltaisia piirteitä. Yksi sellainen piirre on se, että kun hänen terveydestään kertovia raportteja julkaistaan, niitä eivät usko kuin hänen uskollisimmat kannattajansa, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén sanoi STT:lle.
Trumpin terveydentila on viime aikoina herättänyt keskustelua, koska hänen käsissään on havaittu mustelmia ja hän on vaikuttanut usein uniselta. Huomiota ovat herättäneet myös hänen turvonneen näköiset jalkansa.
Trump on Yhdysvaltain historian vanhimpana virkaan astunut presidentti. Trumpia ennen ennätystä piti hallussaan hänen edeltäjänsä Joe Biden.
Tiedotusvälineiden kautta syntyy helposti mielikuva, että Trump uhraa huomattavan paljon aikaa ja energiaa esimerkiksi Valkoiseen taloon rakennettavan uuden juhlasalin tai toisaalle Washingtoniin rakennettavan massiivisen riemukaaren kaltaisiin projekteihin. Samalla politiikan perinteiset suuret teemat jäävät hänen toiminnassaan vähemmälle huomiolle.
Turun yliopiston John Morton -keskuksen tutkijatohtorin Pekka Kolehmaisen mukaan tiedotusvälineiden antama kuva Trumpin toiminnasta ei ole tässä suhteessa täysin virheellinen.
– Trumpin prioriteetit tuntuvat tällä hetkellä olevan sellaisissa symbolisissa toimissa, joilla hän voi rakentaa omaa legendaansa jollain tavalla. Hän haluaa olla Trump, joka päihitti Iranin, tai Trump, joka rakensi Valkoiseen taloon uuden juhlasalin. Hän tavoittelee tällaisia hyvin konkreettisia, elämään jääviä asioita, joilla hän pystyy rakentamaan kuvaa itsestään suurena presidenttinä, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan Trump haluaa, että hänet luetaan tulevaisuudessa George Washingtonin ja Abraham Lincolnin kaltaisten kansallisten suurmiesten joukkoon.
– Tästä samasta syystä hän viime vuonna puhui uusien alueiden, kuten esimerkiksi Grönlannin tai Kanadan, liittämisestä Yhdysvaltoihin, Kolehmainen sanoi.
Kolehmaisen mukaan myös tapa, jolla Trumpin syntymäpäivää juhlistetaan, heijastelee presidentin arvomaailmaa ja kulttuurisia mieltymyksiä.
Syntymäpäivänä Valkoisen talon pihamaalla järjestetään kamppailu-urheilutapahtuma, jossa eri kamppailulajeista oppia ammentaneet vapaaottelijat kohtaavat.
Tappelutapahtumaa varten pihamaalle on pystytetty massiivinen väliaikainen areenarakennelma, mikä ei ole edennyt ilman protesteja. Asianomaisia viranomaisia vastaan on nostettu oikeusjuttu, koska heidän on katsottu luovuttaneen Valkoisen talon pihamaan lainvastaisesti kaupallisen urheilutapahtuman järjestäjien käyttöön.
Viime vuonna Trumpin syntymäpäivänä Washingtonissa järjestettiin mittava sotilasparaati. Kolehmaisen mukaan syntymäpäivien ohjelmavalinnat eivät ole sattumaa.
– Molempiin spektaakkeleihin liittyy tietynlainen sotaisa maskuliinisuus, minkä Trump haluaa itseensä liitettävän.
Muutama viikko Trumpin 80-vuotispäivän jälkeen Yhdysvalloissa vietetään maan 250-vuotisjuhlaa. Kolehmaisen mukaan juhlia vietetään tällä kertaa huomattavan polarisoituneissa tunnelmissa ja on todennäköistä, että Trumpin kannattajat ja vastustajat eivät pysty viettämään juhlapäivää yhteisissä juhlissa.
Kolehmaisen mukaan Trump-kriittisten kansalaisten on esimerkiksi mahdotonta osallistua juhliin, joissa kiitellään trumpilaisten suurten sankarien, Yhdysvaltojen maahanmuutto- ja tulliviraston ICE:n agenttien toimintaa.
– He saattavat sitten omissa juhlissaan korostaa niitä elementtejä amerikkalaisuudesta, jotka nähdään vastavoimana trumpismille eli esimerkiksi monimuotoisuutta, Kolehmainen pohtii.
Viime viikkoina on herättänyt runsaasti huomiota se, että Trump joutui perumaan 250-vuotisjuhlan kunniaksi kaavaillun konserttisarjan, kun lukuisat konsertteihin kaavaillut esiintyjät peruivat osallistumisensa. Konserttisarjan sijaan Washingtonissa järjestetään ”joukkokokoontuminen”.
Kolehmaisen mukaan konserttisarjan peruuntuminen osuu republikaanien herkkään kohtaan, sillä oikeistopiirejä on jo pitkään kalvanut tietoisuus siitä, että roima enemmistö maan eturivin muusikoista ja näyttelijöistä on poliittisesti lähempänä demokraatteja kuin republikaaneja.
Marraskuussa Trumpilla on edessään eräänlainen välitilinpäätös, kun äänestäjät pääsevät ilmaisemaan kantansa kongressin välivaaleissa.
Demokraatit ovat menestyneet hyvin erilaisissa viime aikoina Yhdysvalloissa järjestetyissä äänestyksissä, mutta Kolehmaisen ja Lindénin mukaan välivaaleista ei ole välttämättä odotettavissa mitään demokraattien riemujuhlaa.
Republikaanit ovat monin paikoin vaalipiirien rajoja muuttamalla pystyneet virittämään vaalien lähtöasetelmat huomattavasti aiempaa epäsuotuisammiksi demokraateille.
– Demokraatit tarvitsevat nyt todella paljon enemmän ääniä edustajainhuoneen haltuunottoon kuin mitä he olisivat tarvinneet vuoden 2024 vaalien mukaisilla vaalipiirien rajoilla. Nyt ei riitä pelkkä voitto, vaan nyt tarvitaan murskavoitto, Lindén sanoo.