"Mies meni kahtia" – Lapin sodan pirullisin ase hypähti ja tappoi yllättäen
Lapin sota oli saksalaisten näkökulmasta hallittu vetäytymisoperaatio ja viivytyssota. Jo vuosia aiemmin suunnitellun operaatio Birken mukaisesti Saksa vetäytyi Suomen Lapista harjoittaen poltetun maan taktiikkaa.
Sillat, tiet ja talot tuhottiin, ettei Suomi tai varsinkaan Neuvostoliitto voisi hyödyntää niitä saksalaisia vastaan.
Suomi oli taistellut Saksan rinnalla kesäkuusta 1941 alkaen Neuvostoliittoa vastaan. Saksa hallinnoi Pohjois-Suomen sotilastoimintaa, ja kun Suomi teki erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944, ongelmaksi muodostui se, että Suomessa oli vielä satoja tuhansia yhtäkkiä viholliseksi muuttuneita saksalaisia.
Neuvostoliiton vaatimuksesta Suomi alkoi ajaa saksalaisia sotilaallisesti maasta pois. Syttyi Lapin sota.
Siinä missä Saksa tuhosi, se myös miinoitti. Täten tuhoa tapahtuisi myös kauan sen jälkeen, kun saksalaiset olivat poistuneet alueelta.
Pirullisin ase Lapin sodassa lienee ollut hyppymiina.
99-vuotias, syksyllä sata vuotta täyttänyt sotaveteraani Kalevi Aula muisteli elokuussa Hildén & Kaira -YouTube-kanavalla hyppymiinan hirmuisuutta seuraavasti.
– Saksalaiset oli siinä mielessä ikäviä, että ne kylvi niitä hyppymiinoja. Se hyppäsi puolen metrin korkeuteen ja räjähti siinä ja mies meni kahtia. Se oli varmaa menoa, veteraani muisteli.
Aula oli myös yksi ensimmäisiä Rovaniemen takaisinvaltaajia todistaen siten sotaa ehkä eniten määrittänyttä hetkeä.
– Se oli poltettu aivan poroksi.
Hyppymiina toimii siten, että sen päälle astuttaessa miinassa syttyy iskurin ja nallin avulla viivepanos, joka palaa muutamia sekunteja. Palon myötä pohjassa oleva ruutipanos räjähtää ja heittää miinan ilmaan.
Miinassa syttyy hyppyhetkellä puolen sekunnin viivepanos, joka laukaisee pääpanoksen ja levittää sirpaleita ja kuulia ilmassa. Ikävintä lienee, että tällä tavalla hyppymiina syöksee ilmassa metallia suoraan ihmisen keskikehoon. Miinan päälle astunut on siis ehtinyt jo pois miinan päältä sen räjähtäessä ja vaarallisimpaan mahdolliseen paikkaan niin, että vaikutus osuu kehoon eikä jalkaan. Kuolema on erittäin todennäköinen.
Kaikkia miinoja ei havaittu, vaikka pioneerit tekivätkin kovasti töitä asian eteen. Luonnollisesti saksalaiset asettivat muunkinlaisia miinoja, esimerkiksi järeämpiä panssarimiinoja.
Noin kolmasosa Lapin sodan kaatuneista eli kolmatta sataa suomalaisista kuoli jalkaväkimiinoihin.
Eikä kaikkia miinoja edes löydetty maastosta sodan aikana tai välittömästi sen jälkeen. Vielä 1970-luvullakin miinat vaativat uhreja. Niitä raivattiin vuoteen 1973 mennessä peräti 1,1 miljoonaa kappaletta, ja yksittäisiä räjähteitä löytyy yhä. Sodan jälkeen miinat vaativat yli 200 siviilin hengen ja miinanraivaajistakin kuoli 72 henkeä.
Lapin sodasta on kulunut 80 vuotta. Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen maaperältä huhtikuussa 1945. Suomenmaa seuraa juttusarjassa Lapin sodan tapahtumia ja siihen liittyviä ilmiöitä huhtikuulle saakka.
Lähteet
Kansallisarkisto, Vuosina 1944-1949 miinaan ja räjähteisiin kuolleet siviilihenkilöt