Venezuelan valtio epäonnistui surkeasti maanjäristysten pelastustoimissa
Kun kaksi tuhoisaa maanjäristystä iski Venezuelaan viime viikolla, talojen sortumisen lisäksi valtio katosi. Luonnonkatastrofien uhrien pelastamisessa ensimmäiset vuorokaudet ovat tärkeimpiä, mutta viranomaisia ei näkynyt juuri missään. Silloin, kun heitä oli paikalla, he saattoivat estää vapaaehtoisia pelastajia pääsemästä raunioille.
Kun vapaaehtoiset pääsivät raunioille, he joutuivat usein kaivamaan raunioita alkeellisilla työkaluilla tai jopa paljain käsin. Jos maansiirtokoneita oli, niitä ei välttämättä saanut avuksi ilmaiseksi, vaan paikoin keinottelijat vuokrasivat niitä.
Valtion kadottua pelastustöitä ovat koordinoineet muun muassa kansalaisjärjestöt, kirkot ja naapurustojen yhdistykset.
– Hallituksen reaktio (katastrofiin) vaihtelee täysin olemattomasta parhaimmillaankin tyystin riittämättömään, arvioi Venezuela-asiantuntija Phil Gunson International Crisis Group -ajatushautomosta al-Jazeera-uutiskanavalle.
Lisäksi Venezuelassa on raportoitu raunioiden ryöstelystä, johon ovat syyllistyneet myös poliisit ja sotilaat.
Syiksi valtion epäonnistumiseen pelastustöissä on esitetty muun muassa Venezuelan valtion köyhyyttä, kansainvälisen yhteisön asettamia talouspakotteita ja virkaa tekevän presidentin Delcy Rodriguezin hallinnon epäpätevyyttä. Lopputulos on näiden kaikkien summa, arvioi maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.
– Pitkäaikainen huono hallinto ja kehno talouspolitiikka ovat johtaneet siihen, että valtion kyky vastata maanjäristykseen on heikko, Teivainen sanoo STT:lle.
Venezuelan julkiselta sektorilta on lähtenyt työvoimaa, kun palkat ovat olleet huonoja jo vuosikausien ajan. Korruption vuoksi osa hallinnon työntekijöistä on voinut nostaa palkkaa käymättä töissä juuri koskaan.
Lisäksi Venezuelassa ei ole tehty 15 vuoteen väestönlaskentaa, minkä vuoksi maanjäristyksessä kuolleiden ja kadonneiden määrää on ollut vaikea laskea, kertoi Foreign Policy -lehti. Tuhoja puolestaan lisäsi se, että rakennusmääräyksiä ei monin paikoin ollut noudatettu.
Pelastustöitä on haitannut myös Venezuelan tiukka sensuuri. Vapaata tiedonvälitystä on suitsittu ankarasti ja pääsyä sosiaaliseen mediaan on rajoitettu. Tiedonpuute on johtanut huhujen leviämiseen ja kansalaisten epätoivon lisääntymiseen.
Teivainen ei usko, että Venezuelan köyhä ja hauras valtio olisi kyennyt sen parempaan, vaikka Yhdysvallat ei olisi kaapannut presidentti Nicolas Maduroa ja asettanut Rodriguezia hänen tilalleen.
– Nyt Yhdysvalloilla on enemmän kannustimia olla mukana avustustoimissa kuin vihamieliseksi mieltämänsä Maduron hallinnon aikana, hän huomauttaa.
Vaikka toisin voisi luulla, katastrofi saattaa olla hyödyksi sen hoidossa epäonnistuneelle hallinnolle. Kaapattuaan Maduron Yhdysvallat laati Rodriguezin hallinnon kanssa kolmivaiheisen prosessin, jonka mukaan maassa tulisi vakauttamisen jälkeen järjestää vapaat vaalit.
– Iso kysymys on, lykkääkö maanjäristys vaaleja entisestään. Oletus on, ettei Rodriguezin hallituksella ole mitään kiirettä järjestää niitä, koska edessä saattaisi olla vaalitappio, Teivainen sanoo.
Myöskään Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille vaalien järjestäminen ei vaikuta olevan ensisijaista. Teivaisen mukaan Trumpin hallinto vaikuttaa olevan kohtalaisen tyytyväinen nykytilaan, jossa se pääsee toimimaan Rodriguezin myöntyväisen hallituksen kanssa.