Vehviläiseltä mieluummin porkkanaa kuin keppiä – Valtion ja kuntien uudistettava toimintatapojaan

Valtion ja kuntien on uudistettava omia toimintatapojaan paremmin tulevaisuuden tarpeita ja vaatimuksia vastaaviksi, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) edellyttää.

Valtiovarainministeriössä haetaan Vehviläisen mukaan sellaisia asiakokonaisuuksia, joissa valtio ja kunnat löytävät yhteisen polun tehdä asioita edullisemmin, mutta fiksummalla tavalla.

– Itse uskon toimintatapojen uudistamisessa enemmän porkkanoihin kuin kovaan keppilinjaan, Vehviläinen kirjoittaa ministeriön kolumnissa.

Julkinen sektori ei ole itse itseään varten, vaan palvellakseen mitä parhaiten kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita yhteisöjä.

Anu Vehviläinen

Helmikuussa 2016 hallitus päätti laajentaa reformin kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta miljardilla eurolla ulottumaan koko julkisen sektorin toimintaa.

Nyt puoliväliriihessä hallitus teki lisälinjauksia siitä, millaisin uusin teemoin tämä JTS-miljardi on toteutettavissa vuoden 2029 loppuun mennessä.

JTS-miljardi on olennainen osa hallitusohjelman mukaista kymmenen miljardin euron kestävyysvajeen umpeen kuromista.

Ministerin mukaan kustannussäästöjen rinnalle tärkeäksi elementiksi on nostettava julkisen sektorin uudistamisen tarpeet.

– On selvää, että sekä valtion että kuntien on uudistettava omia toimintatapojaan paremmin tulevaisuuden tarpeita ja vaatimuksia vastaaviksi. Julkinen sektori ei ole itse itseään varten, vaan palvellakseen mitä parhaiten kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita yhteisöjä.

JTS-miljardin toimeenpanosta on tehtävä työkalu julkisen sektorin toiminnan uudistamiseen.

Uusien, kuntia koskevien toimenpiteiden osalta hallitus linjasi kuntien palveluihin liittyvien menojen kannustinjärjestelmästä, julkisen sektorin tilaohjelmista, kuntien ja valtion digitalisaation edistämisestä sekä yleisistä tuottavuussäästöistä.

– Kuntien käyttötalousmenojen pienentämiseksi tarkoituksena on kannustaa kuntia sellaisiin toiminnallisiin muutoksiin ja hyvien käytäntöjen leviämiseen, jotka edistävät taloudellista tehokkuutta maakuntauudistuksen jälkeen kunnille jäävissä tehtävissä.

– Näiden tehtävien kustannukset ovat nyt keskimäärin noin 2 400 €/asukas. Kustannuserot kuntien välillä ovat kuitenkin erittäin suuria, halvimmassa kunnassa pärjätään 1 500 €/asukas ja kalleimmassa kunnassa kuluu 3 600 €/asukas. Ero ei selity kokonaan tarve- tai olosuhdetekijöillä, vaan kuntien välillä on aitoja tehokkuuseroja.

Valtiovarainministeriö käynnisti viime vuonna myös digikuntakokeilun. Osana sitä julkaistiin helmikuussa selvitys kuntien digitalisaation säästö- ja tuottavuuspotentiaalista.

– Selvityksen perusteella on nähtävissä, että valtakunnallinen säästöpotentiaali on nopeasti toteutettavissa keinoissa noin 7—23 miljoonaa euroa. Hitaammin toteutettavien keinojen säästöpotentiaali on arviolta jopa 440—680 miljoonaa euroa, Vehviläinen kirjoittaa.

Osana julkisen sektorin toimintauudistusta luodaan kunnille työkalut oman digitalisaatiokehityksen arviointiin sekä digitoimien nopeaan edistämiseen kunnissa. Digitalisaation vauhdittamiseen pyritään myös löytämään kannuste-elementit yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa.