Vasemmistopuolueilla vankka suosio journalismin opiskelijoiden keskuudessa
Journalismin opiskelijat ovat hiljattain julkistetun tutkimuksen mukaan poliittisesti selvästi enemmän vasemmalla kuin väestö ylipäätään.
Kyselytutkimukseen vastanneiden keskuudessa vasemmistoliitto oli ylivoimaisesti suosituin puolue. Toisena oli vihreät ja kolmantena SDP.
Noin kolmasosa vastanneista kertoi äänestävänsä vasemmistoliittoa, jos eduskuntavaalit olisi käyty kyselyn ajankohtana. Vihreitä kertoi äänestävänsä noin viidennes. Pääministeripuolue kokoomus keräsi journalismin opiskelijoiden joukossa viiden prosentin kannatuksen.
Esimerkiksi Ylen maaliskuun alussa julkistetussa puoluekannatusmittauksessa kärkisijaa piti SDP, toisena oli kokoomus ja kolmantena perussuomalaiset.
Media-alan opiskelijoiden näkemyksiä selvitettiin yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa viime vuoden lopulla. Suomessa vastanneita opiskelijoita oli runsaat 400.
Tulokset ovat alustavia ja suuntaa antavia, kertoo projektin kansallisen tiedonkeruun koordinaattori Jari Väliverronen Tampereen yliopistosta.
Selvitys tarkasteli myös opiskelijoiden arvomaailmaa ja toimittajan roolia. Melkein kaikki suomalaisvastaajat pitivät toimittajan rooliin kuuluvana uutisten ja tiedon puolueetonta välittämistä, monimutkaisten tapahtumien selittämistä ja yhteiskunnan valtaapitävien kriittistä tarkastelua.
Sen sijaan poliittisen agendan määrittäminen ei noussut tärkeäksi. Lähes joka toinen vastaaja oli kuitenkin ainakin osittain samaa mieltä siitä, että toimittajan rooliin kuuluu vaikuttaminen yleisen mielipiteen muotoutumiseen.
Opinnoissa erityisen merkittävinä teemoina journalismin opiskelijat pitivät muun muassa lähdekritiikkiä, faktantarkistusta sekä journalistietiikkaa.
Osassa korkeakouluista jopa 80 prosenttia journalismin opiskelijoista on naisia.
Markkinatutkimus- ja mielipidemittausyritys Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen kertoo, että ylipäätään opiskelijoiden keskuudessa suosituimmat puolueet ovat vasemmistoliitto ja SDP, joiden keskinäinen järjestys vaihtelee melkeinpä kuukausittain.
– Vihreät on ollut pitkään opiskelijoiden joukossa välillä niiden välissä, välillä perässä, mutta ihan viime aikoina se on sukeltanut niin, että kokoomus on noussut kolmanneksi, Pajunen kertoo.
Hän arvioi vasemmistopuolueiden suosion selittyvän hallituksen toimilla.
– Hallituksen harjoittama talouspolitiikka ja tukien karsiminen osuvat nuoriin. Nimenomaan opiskelijoiden keskuudessa, jossa on ehkä vähän tiedostavampaa väkeä, se ottaa koville, Pajunen kertoo.
Olipa kyseessä opiskelijat tai nuorten 18–24-vuotiaiden ikäryhmä ylipäätään, puolueiden suosion heilahtelu on tyypillisesti verraten suurta vanhempiin ikäryhmiin verrattuna.
– Vielä alle vuosi sitten kokoomus oli tässä nuorten ikäryhmässä selvästi suurin puolue. Sitä ennen perussuomalaiset pitivät kärkipaikkaa, eli parin vuoden sisällä on tapahtunut suuria muutoksia.
Pajunen huomauttaa, että ylipäätään äänestäjien liikkuvuus puolueiden välillä on lisääntynyt ja puoluesidonnaisuus on vähitellen rapautunut.
– Sen hetkisellä tilanteella tai poliittisella suhdanteella on vaikutusta äänestyspäätökseen.
Nordic Journalism Students -kyselyssä selvitettiin pohjoismaisten journalistiopiskelijoiden ajatuksia journalismista, opinnoistaan, mediankäytöstään ja tulevaisuuden työhaaveistaan. Kyselyyn vastasi yli 1 700 opiskelijaa 27 pohjoismaisesta korkeakoulusta. Suomesta mukana olivat kaikki journalistiikan opetusta antavat korkeakoulut.
Toimittajien tai toimitusten päälliköiden puoluekannoista ei ole käytettävissä luotettavaa tutkimustietoa Suomessa. Journalisti-lehti kertoi vuonna 2024 käynnistävänsä kyselyn toimituksellista työtä tekevien Journalistiliiton jäsenten puoluekannoista. Se luopui aikeesta muun muassa tietosuojakysymysten ja kyselyn luotettavuuteen liittyvien seikkojen vuoksi.
Etenkin sosiaalisessa mediassa leviää aika ajoin toimittajien puoluekantoja esittäviä näkemyksiä, jotka eivät ole perustuneet tutkittuun näyttöön.
Faktantarkistuspalvelu Faktabaari kertoi vuonna 2023 käyneensä läpi aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja kertoi lopputulemanaan, että tuolloin ei ollut mahdollista tehdä yleistettävää päätelmää Suomessa työssä olevien toimittajien puoluekannoista.