Vanhanen piti presidentin käsivarren mitan päässä koronajohtamisesta
Presidentti Sauli Niinistön ja presidenttivetoisen johtamisen kannattajat kävivät kiusallisen innokkaiksi koronakriisin hoidossa, ilmenee valtioneuvos Matti Vanhasen tuoreesta kirjasta Kriisien keskellä (Otava).
Eduskunnan puhemiehenä koronan iskettyä toiminut Vanhanen kertoo neuvoneensa pääministeri Sanna Marinia (sd.), että kuvaa kahdesta johtajasta ei saisi syntyä.
Tuolloin koronakriisiin hahmoteltiin presidenttivetoista” nyrkkiä”, jossa yhden version mukaan olisivat olleet vahvassa roolissa Puolustusvoimat, poliisi ja presidentti. Kokoomuslaiset puhuivat jopa ”hätätilahallituksesta”, jossa varapuhemies Antti Rinteen (sd.) tulkinnan mukaan vasemmistoliitto ja vihreät olisi korvattu kokoomuksella.
– Eilen illalla puhuin pitkään Paavo Lipposen kanssa hänen tavoiteltuaan minua. Olimme samaa mieltä pääministerin roolista ja rajan pitämisestä selkeänä eri valtioelinten välillä. Hän oli hyvin huolissaan, mutta sanoi rauhoittuvansa kuultuaan kantani. Uskon, että presidentti tarkoittaa hyvää tukeakseen hallitusta, mutta sivusta puuttuminen mielletään helposti kritiikiksi, että ”nuoret” eivät osaa, Vanhanen kirjoitti päiväkirjaansa 30. maaliskuuta 2020.
Vanhanen arveli tuolloin, että keskustelu ”nyrkistä” on karannut pahasti yli esittäjän ajatusten, kuka se sitten olikin. Hän lähti siitä, että johtamisjärjestelmän on oltava perustuslain mukainen, eikä siinä sivuuteta pääministeriä, hallitusta ja niiden kautta eduskuntaa.
Vanhanen sanoi kirjansa julkistamistilaisuudessa nähneensä eduskunnan puhemiehenä korkeimman valtioelimen eli eduskunnan vallan varjelemisen tärkeäksi myös poikkeusoloissa. Mitään normaalista parlamentaarisesta järjestyksestä poikkeavia ”sivuelimiä ” ei hänen mielestään pidä hyväksyä.
Vanhanen tunnetaan myös Suomen Nato-jäsenyysprosessin arkkitehtinä. Vanhanen ideoi mallin, jossa eduskunta sitoutettiin Nato-päätökseen niin sanotun kaksivaiheisen selontekomenettelyn kautta.
Jos asiassa olisi edetty normaalilla hallituksen esityksellä, eduskunnan olisi Vanhasen mukaan pitänyt käyttää sen jälkeen aikaa asiantuntijoiden kuulemiseen, puolueiden keskinäiseen ja sisäiseen keskusteluun.
– Siinä finaalivaiheessa se ei olisi ollut parin kolmen päivän juttu, vaan olisi kestänyt huomattavasti kauemmin.
Vanhasen mukaan selontekomenettelyllä kytkettiin koko poliittinen järjestelmä mukaan Nato-keskusteluun, ja kun aika oli kypsä, uusi selonteko pystyttiin käsittelemään parissa päivässä.
Vanhanen arvioi vaikeasti ulkopuolelta hahmotettavan selontekomallin toimineen myös sumuverhona Venäjän suuntaan.
– Hybridivaikuttamiselle jätettiin mahdollisimman vähän tilaa.
Vanhasen mukaan selontekomallilla eduskunta olisi voinut myös itse linjata asian, jos hallituksen ja presidentin välillä tai hallituksen sisällä olisi ajauduttu erimielisyyksiin.
Selonteko ei Vanhasen mukaan johda myöskään automaattisesti hallituksen luottamuksesta äänestämiseen, mikä olisi tuonut päätöksentekoon hallitus-oppositio -sävytystä.
Entinen varapuhemies ja pääministeri Antti Rinne (sd.) huomautti, ettei eduskunta myöskään olisi päättänyt Nato-jäsenyydestä lähellekään niin yksimielisenä, ellei kaikille edustajille olisi jaettu tietoa asiasta eduskunnan salaisissa maanalaisissa tiloissa pidetyissä istunnoissa.