Väkivallan uhka ei tule Suomessa yhteisöistä
Väkivaltainen radikalismi ei ole Suomessa yhteisötason ongelma kuten esimerkiksi Belgiassa. Näin arvioi kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.
Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen jälkeen Euroopassa on puhuttu paljon Molenbeekin lähiöstä, jota on luonnehdittu terrorismin ja ääri-islamismin pesäksi.
Mankkisen mukaan Molenbeekissa korostuu uskonnollisten yhteisöjen haluttomuus tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Suomessa sellaista ongelmaa ei ole.
– Meillä muslimiyhteisö toimii aktiivisesti väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä ja yhteistyö viranomaisten kanssa toimii todella hyvin. Sillä on valtava merkitys, Mankkinen sanoo.
Mikään lintukoto Suomikaan ei silti enää ole. Väkivallan, joukkosurmien ja terrorismin uhka on kasvanut koko Euroopassa.
Suomessa uhka kiteytyy ennen kaikkea yksittäisiin toimijoihin, joiden havaitseminen ennakkoon on vaikeaa.
He kokevat itsensä usein ulkopuolisiksi yhteiskunnasta, mutta väkivaltaa perustellaan eri syillä kuten uskonnolla, erilaisilla ideologioilla tai koulusurmaajille tyypillisellä ihmisvihalla.
Mankkinen kuitenkin muistuttaa, että terroritekojen uhkataso on Suomessa matala Suojelupoliisin syksyllä 2015 antaman uhka-arvion mukaisesti.
Radikalisoitumisen ehkäisyssä Mankkinen laittaa toivonsa viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen työhön, jota on tehty vuodesta 2012.
Tulokset ovat hänen mukaansa olleet hyviä.
Viranomaisten tietoisuus on lisääntynyt ja kyky tunnistaa radikalisoituvia nuoria on kasvanut. Nuoria myös kyetään auttamaan takaisin raiteilleen erilaisten palveluiden kuten terapian avulla.
Se luo toivoa, mutta kaikkea ei voida aina estää.
Erityisen vaikeaksi Mankkinen näkee yhteiskunnallisen ilmapiirin.
– Vihapuhe ja syrjintä ovat Suomessa lisääntyneet. Se lisää vihan kohteeksi joutuvien ulkopuolisuuden kokemusta, mikä taas kasvattaa radikalisoitumisen mahdollisuutta.