Väitöskirjatutkija arvioi "Euroopan oman Marshall-avun" järisyttävän talouden mannerlaattoja
Euroopan komissio on esittänyt, että Ukrainan jälleenrakentamiseksi perustettaisiin uusi rahasto. Ukrainan esittämien arvioiden mukaan jälleenrakennus maksaisi ainakin 500 miljardia euroa.
– Esitys Euroopan omasta Marshall-avusta on poliittisesti erittäin mielenkiintoinen ja se on jäänyt julkisessa keskustelussa liki täysin Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen varjoon, poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen huomauttaa Facebook-kirjoituksessaan.
Rahaston mallina olisi koronakriisin aikainen elpymisrahasto. Se olisi niin suuri, ettei EU:n nykyinen tuhannen miljardin euron budjetti riittäisi.
– Paljon on vettä virrannut eurokriisin jälkeen, sillä suoran aseellisen avun lisäksi yhteisvelkaa ollaan nyt ottamassa EU:hun kuulumattoman maan auttamiseksi, Ronkainen toteaa.
Rahoituksen mallit eivät olisi helppoja. Yhteisvelka ja jäsenmaiden maksama lisärahoitus olisivat vaihtoehtoja, mutta Venäjään kohdistettu pakotepolitiikka saattaisi olla vaikuttavin ratkaisu.
– Merkittävä avaus jälleenrakentamisen rahoittamiseksi on ollut Venäjän keskuspankilta ja oligarkeilta takavarikoitujen varojen käyttö. Komissio jätti viime keskiviikkona esityksen, jonka perusteella jäsenmaat voisivat alkaa jakaa jo takavarikoituja varoja Ukrainalle, Ronkainen kirjoittaa.
– Tämän perusteella jäsenmaat voisivat alkaa jakaamaan jo takavarikoimiaan varoja Ukrainalle. Nykymuodossaan esitys koskisi noin 10 miljardia euroa, eikä vielä esimerkiksi Venäjän keskuspankin varoja, joita on jäädytetty yhteensä noin 300 miljardin edestä. Oligarkeilta on tähän mennessä takavarikoitu noin 30 miljardia.
Esitys on väitöskirjatutkijan mukaan periaatteellisesti erittäin merkittävä.
– Ensiksi takavarikot ja konfiskaatiot ovat aiemmin koskeneet rikoksella saatua omaisuutta, mutta esityksen myötä myös sanktioiden rikkominen ollaan lisäämässä EU-rikosten listalle.
– Esitys tulee oleellisesti muokkaamaan paitsi EU:n sanktioregiimiä, myös rikosoikeuden tulkintaa. Muistellen, kuinka vaikeaa komission ja EU-maiden on ollut päästä yhteisymmärrykseen maakaasun ruplakaupassa siitä, mitä sanktiot ja niiden kiertäminen ylipäätään tarkoittavat, tehtävä ei tule olemaan helppo.
Takavarikkopolitiikka muokkaisi toimintatapoja Ronkaisen arvion mukaan pitkälle tulevaisuuteen, ja ovat esimerkki siitä, miten taloussotia tullaan jatkossa käymään.
