Turkin hallintoa lähellä oleva lehti listasi Turkin vaatimukset Suomelle ja Ruotsille

Erdogan toisti kantansa, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin edustajien ”ei kannata vaivautua” matkustamaan Turkkiin taivuttelemaan maata tuen saamiseksi Nato-jäsenyydelle
Nato-jäsenyys

Turkin hallintoa lähellä oleva ja virallista linjaa tiukasti noudattava Sabah-lehti on listannut Turkin vaatimukset Suomelle ja Ruotsille. Vaatimuslista on kymmenkohtainen.

Lehden mukaan Suomen ja Ruotsin tulisi ensinnäkin ”selventää kantansa” Kurdistanin työväenpuolue PKK:hon ja siihen liittyviin muihin terroristijärjestöihin. Maiden parlamenteissa ei saisi lehden mukaan jatkossa istua PKK:n johtavia edustajia – tämä kohta koskee lähinnä Ruotsia.

Lehden mukaan Turkki vaatii, että kaikenlainen tuki Pohjois-Syyriassa toimivalle, PKK:hon liittyvälle kurdien YPG-järjestölle tulee katkaista. Lisäksi yhteydet PKK:n johtohahmoihin Irakissa ja Syyriassa on katkaistava.

Yhdysvalloissa asuvan turkkilaissaarnaaja Fethullah Gülenin johtaman liikkeen Turkista paenneiden edustajien ”disinformaatio” Turkkia kohtaan on lopetettava, listassa lukee.

PKK:n, YPG:n ja niihin liittyvien muiden järjestöjen palautettaviksi vaaditut edustajat on lehden mukaan palautettava Turkkiin nopeasti. Palautettavien palautusprosessia on nopeutettava.

Sabahin mukaan ”kaikenlainen Turkkia uhkaava toiminta” on lopetettava. Lisäksi Suomen ja Ruotsin tulisi perustaa Turkin kanssa yhteinen mekanismi, jota kautta maat voivat läheisesti tehdä yhteistyötä Turkin kanssa ”terrorismia vastaan”.

Terrorismin tukemiseen liitettyjen tahojen tilit on Sabahin mukaan jäädytettävä ja tahojen rahaliikenne tukahdutettava. Terrorijärjestöihin liittyvien ”niin sanottujen kansalaisjärjestöjen” toiminta ja varojenkeruu on Sabahin mukaan estettävä.

Myös aiemmin uutistoimisto Bloombergille puhuneet Turkin viranomaiset painottivat, että Turkin keskeisimmät vaatimukset Suomelle ja Ruotsille niiden Nato-jäsenyyshakemusten hyväksymiseksi liittyvät kurdijärjestöihin.

He myös nostivat esiin asevientikiellon, jonka Suomi ja Ruotsi asettivat osana EU-rintamaa vuonna 2019 Turkin Syyriaan tekemän hyökkäyksen takia.

Vaikka Turkilla ei ole merkittävää asekauppa Suomen ja Ruotsin kanssa, ei se virkamiesten mukaan halua periaatteessa ottaa liittoumaan maita, jotka eivät suostu asekauppoihin sen kanssa.

Puolueelleen AKP:lle puhunut Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan toisti keskiviikkona kantansa, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin edustajien ”ei kannata vaivautua” matkustamaan Turkkiin taivuttelemaan maata tuen saamiseksi Nato-jäsenyydelle.

–  He tukevat PKK:ta ja YPG:tä kaikin tavoin, mutta sitten pyytävät meiltä tukea (Nato-jäsenyydelleen), Erdogan sanoi.