Turkkilaiset hallituslähteet Bloombergille: Turkki haluaa Suomelta ja Ruotsilta tiukan linjan kurdijärjestöihin sekä asevientikiellon pois
Turkin keskeisimmät vaatimukset Suomelle ja Ruotsille niiden Nato-jäsenyyshakemusten hyväksymiseksi liittyvät kurdijärjestöihin, kertovat korkea-arvoiset Turkin hallinnon virkamiehet uutistoimisto Bloombergille.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on viestinyt viime päivinä suhtautuvansa kielteisesti Suomen ja Ruotsin jäsenyyteen sotilasliitto Natossa. Hakemusten hyväksymiseksi tarvitaan kaikkien jäsenmaiden ratifiointi, joten Turkki pystyy halutessaan blokkaamaan uusien jäsenten tien Natoon.
Bloomberg haastatteli nimettömänä kolmea turkkilaisvirkamiestä, jotka kertoivat hallinnon vaatimuksista. Keskeisimmäksi nousi vaatimus siitä, että Suomi ja Ruotsi ottavat tiukan linjan Turkin terroristisina pitämiä kurdijärjestöjä kohtaan.
Esimerkiksi EU ja Yhdysvallat luokittelevat Turkin tavoin Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n terroristijärjestöksi, mutta tämä ei vielä riitä Turkille.
Ankarassa halutaan, että Suomi ja Ruotsi tuomitsevat PKK:n ohella myös esimerkiksi Syyriassa toimivat kurdijoukot. Moni länsimaa on tukenut Syyriassa kurdijohtoisia Syyrian demokraattisia joukkoja (SDF) taistelussa äärijärjestö Isisiä vastaan, mikä on hiertänyt Turkin ja muiden Nato-maiden välejä. Turkki näkee SDF:ään kuuluvat kurdijoukot PKK:n haarana.
Turkki haluaa virkamiesten mukaan myös, että Suomi ja Ruotsi ottavat tiukemman linjan maissa oleviin PKK-myönteisiin henkilöihin.
Virkamiehet nostavat esiin myös asevientikiellon, jonka Suomi ja Ruotsi asettivat osana EU-rintamaa vuonna 2019 Turkin Syyriaan tekemän hyökkäyksen takia.
Vaikka Turkilla ei ole merkittävää asekauppaa Suomen ja Ruotsin kanssa, ei se virkamiesten mukaan halua periaatteessa ottaa liittoumaan maita, jotka eivät suostu asekauppoihin sen kanssa.
Bloombergin mukaan Turkilla on myös muita vaatimuksia, esimerkiksi pääsy takaisin Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmaan. Turkki suljettiin ohjelmasta 2019, kun se päätti ostaa Venäjältä S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän vastoin Yhdysvaltain tahtoa. Turkki haluaa myös, että ohjuspuolustusjärjestelmän ostamisen vuoksi asetetut pakotteet poistetaan.
Virkamiehet vakuuttivat, että Turkin hangoittelulla Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan ei ole mitään tekemistä Turkin ja Venäjän melko läheisen suhteen kanssa. Turkki on pyrkinyt Ukrainan sodan aikana tasapainottelemaan ja säilyttämään toimivat suhteensa Moskovaan.
Suomen valtionjohto on kertonut olevansa optimistinen sen suhteen, että asiat Turkin kanssa saadaan selvitettyä keskustelemalla. Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu on tänään Washingtonissa tapaamassa Yhdysvaltain ulkoministeriä Antony Blinkeniä.
Suomi ja Ruotsi toimittavat jäsenhakemuksensa Natolle tänään keskiviikkona.