Erdogan "haistoi paikan" – Turkki-asiantuntijan mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden torppaamista ei voi sulkea pois

Nato-jäsenyys

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinto on haistanut paikan, jossa on mahdollisuus ajaa omia intressejä, vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista kuvailee.

Jokaisen Naton jäsenmaan, Turkinkin, pitää ratifioida sotilasliittoon pyrkivien Suomen ja Ruotsin hakemukset. Erdogan on ilmoittanut, että Turkki ei pidä maiden mahdollista Nato-jäsenyyttä toivottavana asiana.

– Ei ole ensimmäinen kerta, kun Turkki kytkee Naton yleiset linjaukset omiin intresseihinsä, Turkki-asiantuntija Alaranta avaa tilannetta Suomenmaalle.

– Aikaisemminkin on ollut kytkyä, jossa Turkki on kieltäytynyt yhteistyöstä, elleivät Yhdysvallat ja muut Nato-maat ota sellaisia kantoja, kuin Turkki haluaa Syyrian kurdikysymyksen osalta. Silloin asia ratkesi helpommalla, mutta nyt on enemmän panoksia ja kysymys suuremmasta asiasta.

Alaranta katsoo, ettei sitäkään vaihtoehtoa voi sulkea kokonaan pois, että Turkki lopullisesti estäisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

– Se on kuitenkin vielä epätodennäköisin vaihtoehto.

– Oletan, että tässä edetään jonkinlaiseen neuvotteluvaiheeseen, ja diplomaatit yrittävät tuoda pöytään erinäköisiä asioita, joista voi keskustella. Kyllä tätä jonkin aikaa jatketaan, ja ilman muuta se hidastaa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia, hän sanoo.

Venäjän Alaranta ei usko olevan Erdoganin puheiden takana.

– Turkki tekee kyllä itsenäisesti valintansa ja päätöksensä.

Turkki saattaa pyrkiä moninapaisemman maailman luomiseen, tutkija Toni Alaranta pohtii. Tällöin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys länsiblokin vahvistajana olisi Turkin edun vastaista. (Kuva: Jari Laukkanen)

Turkin ja länsimaiden suhteet ovat olleet välillä helpommalla, välillä vaikeammalla tolalla. Alaranta arvioi, että nyt voi jälleen olla edessä suhteiden kriisiytymisen vaihe.

– Kriisiytyminen takoittaisi, että Turkki katsoo sitä ärsytettävän, ja ottaa entistäkin tiukemman kannan. Vaarana on tilanteen eskaloituminen, Alaranta sanoo.

– On ollut myönteisempää kehitystä, mutta nyt länsimaista, ei tosin johtavilta poliitikoilta kuitenkaan, on kuulunut, että Turkista on saatu tarpeekseen ja Suomi ja Ruotsi otettaisiin tilalle. Näinhän ei tietenkään voi toimia, Turkkia ei saa Natosta muodollisesti mitenkään pois.

Takana saattaa olla myös huolestuttavampi kehityskaari, tutkija pohtii.

– Turkki saattaa haluta luoda moninapaisempaa maailmaa, jossa se on mahdollisimman riippumaton myös länsimaista.

Tällöin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaisi länsiblokkia, mikä ei olisi Turkin etu.

– Turkki voi tulkita Suomen ja Ruotsin Natoon liittymistä myös niin, että tämä saattaa eskaloida turhaan jännitettä maailmanpolitiikassa, ja luoda jännitettä myös Mustallamerellä, Alaranta varoittaa.

Tätä hän ei ainakaan toistaiseksi pidä todennäköisimpänä vaihtoehtona, vaan korostaa edelleen Turkin uhittelun olevan neuvottelutaktiikkaa.

Turkki on Natolle tärkeä. Moni länsimaissa kuvailee Alarannan mukaan Turkkia lännen ja Venäjän välillä tasapainoilevaksi ”isoksi palkinnoksi”, jota ei saa päästää vastapuolen leiriin.

– Turkki on geostrategisesti tärkeässä asemassa. Sillä on Välimeren ja Mustanmeren salmet hallussaan, sen armeija on Naton toiseksi suurin, ja se on alueellisesti tärkeä toimija, keskisuuri valtio. Turkki tietää tämän itsekin hyvin, ja katsoo sen takia, että sillä on varaa niin sanotusti uhitella länsimaille.