Iäkkäiden kuskien määrä kasvaa – Lisää onnettomuuksien riskiä

Iäkkäillä kuljettajilla on työikäisiä suurempi riski joutua liikenneonnettomuuksiin.

Iäkkäiden kuljettajien osuus Suomen tieliikenteessä on viimeisten kymmenen vuoden aikana lähes tuplaantunut.

Sama kehitys jatkuu, ja 2040-luvulla Suomessa saattaa olla jopa miljoona 70 vuotta täyttänyttä ajokortinhaltijaa, kerrotaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.

Iäkkäillä kuljettajilla on työikäisiä suurempi riski joutua liikenneonnettomuuksiin. Toinen onnettomuusaltis ikäryhmä ovat nuoret, vasta ajokortin saaneet kuljettajat.

Takavuosiin verrattuna liikenneturvallisuus on kuitenkin parantunut myös iäkkäiden kuljettajien osalta.

– Yksi syy on tietysti se, että keskimäärin ikäihmisten yleinen toimintakyky ja terveys on parantunut. Tällä hetkellä nämä iäkkäät, vaikkapa 70-vuotiaat, ovat varsin hyväkuntoisia ja terveitä, sanoo erityisasiantuntija, erikoislääkäri Petteri Harjuvaara Traficomilta.

Iän myötä esimerkiksi reaktiokyky liikenteessä hidastuu, minkä lisäksi hämäränäkö voi heikentyä. Tämä voi hankaloittaa yllättävien tilanteiden havainnointia.

Liikennemäärät ja liikenteen nopeus ovat kasvaneet. Vauhtia ja vaaratilanteita voivat tuoda myös aiempaa digitaalisemmaksi ja teknisemmäksi muuttuneet autot.

– Pitää olla tosi näppärä ja toisaalta myös hoksottimet kunnossa, että osaa käyttää sitä ajoneuvoa, millä ajaa, sanoo Harjuvaara.

Liikenteeseen on ilmestynyt myös uusia liikkumismuotoja. Siinä missä aiemmin vastaan tuli lähinnä autoja ja satunnaisia moottoripyöriä, on liikenteen seassa nyt myös esimerkiksi mönkijöitä, mopoautoja ja sähköpotkulautoja.

– Se tiedon käsittely, jota tarvitaan liikenteen seassa ja joka täytyy pystyä ottamaan huomioon omassa toiminnassa, on sellainen mikä hidastuu ikääntyessä, sanoo Harjuvaara.

Keväällä 2025 voimaan astui laki, jonka mukaan ajokorttia varten tarvittava lääkärinlausunto on hankittava yksityiseltä palveluntarjoajalta julkisen sijaan.

Ongelmia saattaa Traficomin mukaan koitua, jos lausunnon hakija on esimerkiksi pitkäaikaissairauden takia ollut säännöllisesti julkisen terveydenhuollon yksikön seurannassa ja hoidossa.

Aiemmin lääkärinlausunnon ajokorttia varten pystyi pyytämään siltä taholta, joka tunsi ajokorttia hakevan ja tämän terveydentilan.

– Nyt joudutaan pääsääntöisesti hommaamaan sellaisista paikoista, jossa ei terveydentilasta tai toimintakyvystä ole niin paljon tietoa. Tämä tietysti aiheuttaa riskejä sen suhteen, että kulkeutuuko tieto ja osataanko tai ehditäänkö sitä siellä yksityisellä puolella hyödyntää, sanoo Harjuvaara.

Omaa terveydentilaansa ja liikenteessäkin tarvittavaa liikkumis- ja toimintakykyään voi ja kannattaa myös ylläpitää iän karttuessa.

Yleisestä terveydestään mahdollisimman hyvin huolehtimalla pääsee jo pitkälle. Jos huomaa muutoksia terveydentilassaan, kannattaa pikimmiten suunnata terveydenhuollon ammattilaisen puheille.

Lääkärin vastaanotolla ei tarvitse jännittää sitä, että jostain asiasta ei uskaltaisi kertoa siinä pelossa, että lääkäri ottaa ajokortin pois.

– Ei kenenkään lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen tavoitteena ole ottaa korttia pois. Jos uusia sairauksia tai oireita tulee, niin mitä varhaisemmin ne havaitaan ja saadaan hoitoon, sitä paremmin ajokykyäkin pystytään tukemaan ja ylläpitämään, sanoo Harjuvaara.