Trump koventaa panoksia – lääkkeiden ja mikrosirujen tullit etenevät
Trumpin hallinto selvittää mahdollisuuksia asettaa tullimaksuja lääkkeille ja puolijohteille eli mikrosiruille, uutistoimisto Reuters kertoo. Hallinto perustelee asiaa sillä, että laaja riippuvuus ulkomaisesta lääkkeiden ja mikrosirujen tuotannosta on uhka Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle.
Trumpin hallinto on ilmoittanut käyttävänsä vuoden 1962 ulkomaankauppaa koskevan lain (Trade Expansion Act) 232-pykälää perusteena niin sanotuille alakohtaisille tulleille, joiden tarkoituksena on lisätä kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisten hyödykkeiden kotimaista tuotantoa.
Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump käytti 232-pykälää perusteena kuparin ja puutavaran tuontia koskeville tutkimuksille. Ne muodostivat perustan 25 prosentin tulleille, jotka Trump otti käyttöön teräkselle, alumiinille ja autoteollisuudelle palattuaan Valkoiseen taloon tammikuussa.
Lääkevalmistajien mukaan lääkkeille suunnitellut tullit voivat pahentaa lääkepulaa ja heikentää lääkkeiden yleistä saatavuutta Yhdysvalloissa. Lääkkeitä koskevat tutkimukset koskevat hallinnon mukaan myös lääkkeiden ainesosia sekä muita johdannaistuotteita.
Alan yritykset ovat lobanneet Trumpia ottamaan tullit käyttöön asteittain toivoen vähentävänsä tullimaksujen aiheuttamaa painetta ja antaakseen yhtiöille aikaa sopeutua tilanteeseen.
Suurilla lääkevalmistajilla on tuotantoa niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Aasiassa. Tuotannon siirtäminen Yhdysvaltoihin edellyttää huomattavaa resurssien sitouttamista ja voi viedä vuosia.
− Valmistaudumme tullien julkistamiseen toukokuun puolivälin tienoilla ja näemme 10−25 prosentin tullit mahdollisina, varallisuudenhoitoyhtiö Bernsteinin analyytikko Courtney Breen sanoo Reutersille.
Tullit ovat olleet keskeisessä roolissa Trumpin talous- ja turvallisuuspolitiikassa hänen toisella presidenttikaudellaan. Ekonomistien arvioiden mukaan keskimääräiset tuontitullit ovat nousseet muutamassa kuukaudessa 2,5 prosentista 25 prosenttiin.
Trumpin tulli-ilmoitukset ovat järisyttäneet rahoitusmarkkinoita, ja useimmat Yhdysvaltain osakeindeksit ovat laskeneet vähintään kymmenen prosenttia Trumpin marraskuisen vaalivoiton jälkeen. Monet ekonomistit ennustavat Yhdysvaltoihin korkeampaa työttömyyttä ja inflaatiota tullien seurauksena.
Yhdysvaltain keskuspankin johtava virkamies Christopher Waller kutsui maanantaina Trumpin tullipolitiikkaa ”yhdeksi suurimmista iskuista, joka on vaikuttanut Yhdysvaltain talouteen moniin vuosikymmeniin”.
Trumpin tullilinjaukset ovat olleet viime viikkoina poukkoilevia. Hän on perääntynyt koko maailmaa koskevista korkeista tuontitulleista 90 päivän ajaksi, mutta aiemmin ilmoitetut 10 prosentin tullit ovat edelleen voimassa, samoin kuin kiinalaisia tuotteita koskevat 145 prosentin tullit.
Viime perjantaina Trumpin hallinto ilmoitti vapauttavansa muun muassa älypuhelimet ja tietokoneet tuontitulleista. Sunnuntaina Trump kuitenkin lisäsi tullipolitiikkansa aiheuttamaa hämmennystä vihjaamalla, että elektronisia laitteita koskevat tullihöllennykset voivat jäädä lyhytikäisiksi hallinnon suunnitellessa uusia tullimaksuja muun muassa puolijohteille.
Trumpin hallinnon viranomaisten mukaan näihin tuotteisiin sovellettaisiin pian pykälän 232 mukaisia tulleja.
Tiistaina Yhdysvallat asetti uusia rajoituksia siruyhtiö Nvidian Kiinan-viennille: yhtiö ei saa jatkossa myydä Kiinassa H20-tekoälysiruja. Linjaus sai teknologiaosakkeet keskiviikkona luisuun sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.