Taajamaliikenteessä kuolevista yli puolet on jalankulkijoita tai pyöräilijöitä – tutkijalautakunnat peräänkuuluttavat turvallisuuden parantamista
Vuosina 2012–2021 taajamissa tapahtui yhteensä 445 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, selviää Onnettomuustietoinstituutin laatimasta selvityksestä. Taajamaonnettomuuksien määrä on noin viidennes kaikista ajanjakson aikana tapahtuneista kuolonkolareista. Taajamaonnettomuuksissa kuoli kymmenen vuoden aikana yhteensä 459 ihmistä.
Selvityksestä on rajattu pois taajamaliikenteessä tapahtuneet sairauskohtausonnettomuudet.
57 prosenttia taajamaonnettomuuksissa kuolleista oli jalankulkijoita tai pyöräilijöitä. Jalankulkijan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui tarkastelujakson aikana 156 ja polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita 104.
Vajaa puolet jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtui suojateillä. Tyypillisessä suojatieonnettomuudessa suojatietä suoraan lähestynyt kuljettaja törmäsi tietä ylittäneeseen jalankulkijaan.
Valtaosa pyöräilijöiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli moottoriajoneuvon kuljettajan ja polkupyöräilijän yhteenajoja. Pyöräilyonnettomuuksista 14 prosenttia oli polkupyöräilijän yksittäisonnettomuuksia kuten suistumisia ja kaatumisia ilman muita osapuolia.
Tarkastelujakson aikana taajamissa tapahtuneista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista lähes puolet oli suistumisonnettomuuksia. Muut onnettomuudet olivat pääosin erilaisia moottoriajoneuvojen välisiä törmäyksiä.
Moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista kaksi neljästä ajoi päihtyneinä. 44 prosenttia onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista ajoi ylinopeutta vähintään 30 kilometriä tunnissa.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat esittävät Onnettomuustietoinstituutin selvityksessä turvallisuuden parannusehdotuksia taajamakuolemien ehkäisemiseksi.
Tutkijalautakuntien mukaan yhä useampiin ajoneuvoihin tulisi saada kuljettajan ajolinjan pidossa ja nopeuden hallinnassa tukevia järjestelmiä. Kuljettajien ajokunnon, ajonopeuksien ja turvalaitteiden käytön valvontaa pitäisi tehostaa.
Selvityksessä ehdotetaan, että ajonopeuksia hillittäisiin rakenteellisin keinoin kuten suojateiden korotuksilla, hidasteilla ja poistamalla taajamista pitkät ja katkeamattomat suorat katuosuudet.
Törmäyksiä esimerkiksi pylväisiin voitaisiin selvityksen mukaan estää erilaisilla kaideratkaisuilla ja poistamalla törmäysesteitä liikenneympäristöstä. Tutkijalautakunnat ehdottivat myös liikennevalojen lisäämistä.
Tutkijalautakuntien mukaan ajokykyä heikentävien tekijöiden kuten sairauksien ja lääkityksen tunnistamista tulisi parantaa. Myös lääkäreiden ja ajo-oikeusasioissa toimivaltaisen poliisin yhteistyötä pitäisi kehittää.