Suomen meriteollisuudessa odotetaan kasvun hidastuvan – jarruina työvoiman saatavuus, kustannusten nousu ja hankintaketjut
Suomen meriteollisuuden näkymät tälle vuodelle ovat pääosin myönteiset, ilmenee Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) teettämästä selvityksestä.
Liikevaihdon kasvun odotetaan hidastuvan viime vuoteen verrattuna, mutta kannattavuus on säilymässä hyvällä tasolla. Poikkeuksen muodostavat suurimmat yritykset, joissa kannattavuuden ennakoidaan laskevan.
Suomalaiseen meriteollisuuteen on selvityksen mukaan syntynyt elinvoimainen ja kansainvälisille markkinoille suuntautuva ekosysteemi, jossa on yli tuhat yritystä.
Koronapandemia painoi alan liikevaihtoon kuopan, mutta siitä on tätä nykyä jo noustu lähelle pandemiaa edeltävää tasoa.
Alan keskiössä on Turun telakka, jonka kanssa kauppaa käy yli puolet alan yrityksistä.
– Meyer Turku on kotimaiselle meriteollisuudelle merkittävin telakka, ja muut suuret suomalaiset telakat eli Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki, täydentävät sitä, sanoi Jussi Hattula, Tesin teollisista sijoituksista ja kasvusijoituksista vastaava johtaja tiedotteessa.
Alan yrityksistä 63 prosenttia käy kauppaa suoraan neljän suurimman telakan kanssa. Yrityksistä 77 prosenttia sijaitsee alle sadan kilometrin päässä jostakin neljästä suurimmasta telakasta.
– Lisäksi verkostoon kuuluu monenlaisia alihankintaketjuja ja kumppanuuksia, joten Turun, Rauman, Helsingin ja Uudenkaupungin telakoiden painoarvo on vielä suoraan käytyä kauppaa suurempi, huomautti tutkimusta koonnut Tesin analyytikko Klaus Majanen.
Kasvun haasteet ovat meriteollisuuden yrityksillä samat kuin monilla muillakin. Keskeiset hidasteet ovat työvoiman saatavuus, kustannusten nousu ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat ongelmat hankintaketjuihin.
– Meriteollisuusyritysten kasvuhakuisuus ja esimerkiksi panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan myötäilevät melko hyvin muita saman kokoluokan yrityksiä. Erityistä alassa on sen vahva kansainvälisyys: jopa puolet pienistä ja keskisuurista meriteollisuusalan yrityksistä tähtää kohti kansainvälistä kasvua, huomautti Henri Hakamo, Tesin kehityksestä ja tutkimuksesta vastaava johtaja.
Tesi on osaomistajana neljässä suomalaisessa meriteollisuusyrityksessä, muun muassa Tallinkin, Wasalinen ja Puolustusvoimien kanssa yhteistyötä tekevässä Rauma Marine Constructions -telakassa ja arktiseen merenkulkuun erikoistuneessa Aker Arcticissa.
Tesin salkussa on Rauman telakan ja Aker Arcticin lisäksi satamien digitalisaatioratkaisuja kehittävä Seaber.io ja roottoripurjeiden toimittaja Norsepower. Turun telakan osalta Tesi on ollut mukana auttamassa Suomen valtion omistusjärjestelyissä.
Meriteollisuusselvitys on tehty työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä. Sen ovat toteuttaneet Tesi ja Turun yliopiston Brahea-tutkimuslaitos. Selvitys tehtiin yhdistämällä Taloustutkimuksen tuottamaa kyselydataa ja Tesin tietomalleista saatua dataa. Tutkimukseen valittiin 315 yritystä kaikista kokoluokista.
Kaikista suomalaisista meriteollisuusyrityksistä kyselyyn vastasi 27 prosenttia.