Suomen lapset ovat kansainvälisessä katsauksessa EU:n kärkiliikkujia – asiantuntijat epäilevät tuloksia
Suomi on lasten liikkumisen määrässä EU:n kärkimaa, kertoo tuore kyselytutkimus. Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa ykköseksi sekä poikien liikunnan määrässä että poikien ja tyttöjen yhteenlasketun liikunnan määrässä.
Asia käy ilmi Health at a Glance: Europe 2024 -katsauksesta. Päättyvällä viikolla julkaistun selvityksen koostivat Euroopan komissio sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD.
Tulos 11–15-vuotiaiden liikkumisesta voi näyttää Suomen kannalta mairittelevalta, mutta kaksi UKK-instituutin tutkijaa toppuuttelee kovin pitkälle menevien johtopäätösten tekemistä.
– Suurin osa lasten mitatusta liikkumisesta on nopeita pyrähdyksiä. Kysely ei ole kovin luotettava tapa mitata sitä. Vaikka eri maissa käytettäisiin samaa kyselylomaketta, mittareilla mitattu tulos ja kyselyn tulos eivät ole sama asia, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Hän ei itse suostuisi tekemään kyselyn perusteella vertailua siitä, mikä kansa liikkuu eniten, sillä liikkumisen ymmärtämisessä on paljon kulttuurisia eroja. UKK-instituutti on kansanterveyttä edistävä yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus.
Tulosten mukaan Suomen lapset ovat EU:n kärjessä siinä, kuinka suuri osa heistä liikkuu Maailman terveysjärjestön WHO:n suositteleman määrän päivittäin. Suositus on vähintään tunti reipasta tai rasittavaa liikkumista. Tyttöjen liikunnassa WHO:n raja ylittyy useammalla lapsella Irlannissa kuin Suomessa.
Vastausten perusteella Suomen 11-vuotiaista pojista alle puolet, 45 prosenttia, ja tytöistä vajaa kolmannes, 27 prosenttia, yltää liikunnan suositukseen. Hieman vanhemmilla 15-vuotiailla rajan ylittävien osuus pojista on pudonnut 28:aan ja tytöillä 15 prosenttiin.
– Luvut ovat hieman korkeampia kuin ne, joita olemme itse juuri saaneet. Meillä tutkimuksessa sekä mitattiin että kysyttiin avoimilla kysymyksillä nuorten liikunnan määrää, Vasankari vertaa.
UKK-instituutin johtajan mukaan on ollut havaittavissa, että liikunta keskimäärin vähenee lasten iän noustessa.
– Liki neljä viidesosaa ekaluokkalaisista on päivittäin liikunnan rasittavalla ja reippaalla tasolla. Mutta kun mennään ysiluokkalaisiin, riittävä taso alkaa olla enää noin yhdellä kymmenestä.
Vanhempi tutkija Pauliina Husu UKK-instituutista täydentää, että aiemminkin eurooppalaisissa vertailuissa suomalaiset ovat ”näyttäytyneet aika liikkuvina”.
– Ja näin on ollut ikäryhmästä riippumatta. Mutta kyselyissä tosiaan on haasteita: miten kysytään ja miten vastaaja kysymyksen tulkitsee.
Vasankari nimeää joitakin liikunnan – tai sen puutteen – kehitystrendejä, joiden suunta olisi syytä saada Suomessa käännettyä.
– Kakkostyypin diabetesta on alle 25-vuotiailla enemmän kuin missään muualla EU:ssa. Samoin ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on meillä ainakin riittävän suuri.
Jos suomalaisten lasten tai nuorten nykyliikkumista verrataan vaikkapa 1970-lukuun, mikä on muuttunut?
– Hieman vanhemmilla nuorilla on mitattu varusmiesten kuntoa viiden vuosikymmenen ajan Cooper-testillä. Keskimääräinen juoksumatka on tullut sinä aikana alas noin 400 metriä.
Vasankarin mukaan viime vuosina on jouduttu muuttamaan käsitystä siitä, että maaseudun nuoret liikkuisivat runsaimmin. Nyt maaseudulla saattaa olla enemmän kunto- ja paino-ongelmia.