Kuinka karut seuraukset kuumenemisella onkaan? – "Voimme yrittää auttaa metsiä sopeutumaan"
Aikoinaan majesteettinen tammi ei ole vielä kuollut. Toistuvien kuumuusaaltojen korventamana se on ajanut elintoimintonsa alas säästääkseen vettä, ja nyt se tekee hidasta kuolemaa ranskalaisessa metsässä.
Tammi on yksi niistä Euroopan metsien lukemattomista puista, jotka ovat omaksuneet erilaisia keinoja selviytyäkseen ilmastonmuutokseen linkittyvistä jatkuvasti pahenevista kuumuus- ja kuivuusaalloista. Tutkijat varoittavat, että monet eurooppalaisista metsistä ovat jo pysyvästi vaurioituneet useiden vuosien ajan toistuneista hellejaksoista ja kuivuudesta.
Ranskan kansallisen metsäviraston ekosysteemien monitorointiohjelman johtaja Manuel Nicolas on tutkinut asiaa vuosikymmeniä. Hänen mukaansa kaikki puut kärsivät, mutta niiden toiminta niiden yrittäessä pelastautua niitä kärventävissä kuumuusaalloissa riippuu puiden lajista ja sijainnista.
Esimerkiksi Välimeren alueilla elävät puulajit voivat olla kestävämpiä kuumuutta vastaan.
– Ne rajoittavat veden haihtumista pienillä nahkamaisilla, karvojen peittämillä lehdillä tai vettä läpäisemättömällä suojakerroksella, sanoo Nicolas.
Ihmisten viilentäessä itseään hikoilemalla säätelevät puut lämpöään haihduttamalla lehtiensä kautta ensin maaperästä imemänsä veden. Lämpötilan noustessa veden haihtuminen lehdistä ja maaperästä kiihtyy, mikä ajaa puut ahdinkoon kosteuden säilyttämiseksi.
Jotkut puut reagoivat vedenpuutteeseen sulkemalla nopeasti niiden lehdissä tai piikeissä olevat pienet lehtihuokoset, jotka säätelevät kaasujen ja vesihöyryn vapauttamista ilmaan.
Lehtihuokosten sulkeminen säästää vettä, mutta saattaa jopa estää fotosynteesin, joka on auringon valoenergialla tehtyä yhteyttämistä. Yhteyttäminen sitoo hiilidioksidia ilmasta tai vedestä.
Fotosynteesin häiriintyminen voi muun muassa haitata puun kasvamista ja ajan kanssa vaurioittaa sitä.
– Puu voi imeä jopa 200 litraa vettä päivässä siirtäen kosteutta maaperästä latvustoon. Mutta tämä systeemi voi ylikuormittua kuumuudesta tai kuivuudesta ja romahtaa kokonaan, kertoo Nicolas.
Kuivuudessa puu voi imeä veden joukossa maaperästä suoniinsa ilmakuplia, jotka estävät vesikierron oksien päihin saakka. Kun puun imukierrossa on liikaa vesikiertoa häiritseviä ilmakuplia, voi se lopulta kuolla janoon.
Puut ovat pakotettuja äärirajoilleen kuumuus- ja kuivuusjaksojen toistuessa yhä useammin.
Ranskassa, jonka metsät ovat yksiä Euroopan monimuotoisimmista, puiden kuolemat ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Ennusteiden mukaan jopa kolmasosa maan puulajeista saattaa olla katoamisen partaalla vuoteen 2050 mennessä.
Jotta metsiä voitaisiin pelastaa, olisi Nicolasin mukaan tärkeää ymmärtää, mitkä puulajit voisivat olla elinkelpoisia sadan vuoden päästä.
– Kuumuusaaltoja vastaan emme voi tehdä paljon mitään. Mutta voimme yrittää auttaa metsiä sopeutumaan, Nicolas sanoo.
Tutkijoiden mukaan metsät joutuvat mukautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin nopeasti. Aiemmin muutokset ovat kestäneet satoja tai tuhansia vuosia.
Maapallon keskilämpötila on kohonnut noin 1,4 celsiusastetta esiteollisella ajalla vallinneeseen tasoon verrattuna. Suurin syy ilmaston lämpenemiseen on fossiilisten polttoaineiden käyttö.
Tutkijoiden mukaan kuluva ajanjakso on kuumin, mitä Maapallolla on koettu 125 000 vuoden aikana.