Oppositio syyttää hallitusta ikäihmisten digisyrjäyttämisestä – eduskunnassa kipakka väittely viranomaispostin tulevaisuudesta
Viranomaispostin digitalisointi sai oppositiolta taas kovaa runtua asiaa koskeavan lakiesityksen käsittelyn loppusuoralla.
Oppositio syytti pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta ikäihmisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien oikeusturvan vaarantamisesta. Hallituspuolueiden edustajat puolestaan puolustivat uudistusta välttämättömillä säästöillä ja korostivat digitalisaation vääjäämättömyyttä.
Keskustan Hanna Räsänen kantoi huolta siitä, että suuri joukko suomalaisia putoaa digitaalisuuden kärryiltä viranomaisviestinnän muuttuessa.
– Väittäisin, että jos lähdette kysymään isovanhemmiltanne tai tutuilta sukulaisilta, onko aivan itsestään selvää, että viestit tulevat sinne Suomi.fi-postilaatikkoon, tai osaavatko he käyttää kaikkia niitä aparaatteja, mitä arjessa nykypäivänä oletetaan ihmisten käyttävän, niin aika monesta perheestä löytyy ihmisiä, jotka sanovat, että emme osaa, Räsänen totesi.
Eduskunta hyväksyi maaliskuussa lakimuutoksen, jonka myötä kansalaiset velvoitetaan siirtymään digitaalisiin postilaatikoihin perinteisten paperikirjeiden sijaan. Nyt käsittelyssä oleva täydentävä esitys toisi viranomaistiedoksiannot Suomi.fi-palvelun lisäksi myös yksityisten toimijoiden tarjoamiin digitaalisiin palveluihin.
Räsäsen mukaan lainsäädännön pilkkominen osiin tekee kokonaisuudesta repaleisen ja vaikeasti hahmotettavan.
– Me totesimme valiokuntaryhmänä jo silloin sen ensimmäisen vaiheen lain käsittelyn yhteydessä, että tämä laki tulee altistamaan kansalaisia oikeudenmenetyksille ja heikentää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Esimerkiksi vastuu viranomaisten kirjeiden perillemenosta sälytetään yksinomaan kansalaisille ilman, että kansalainen olisi saanut tiedon Suomi.fi-postilaatikkoon lähetetystä kirjeestä, Räsänen huomautti.
Keskusta esitti lain hylkäämistä ja jätti kymmenen kohdan lausumaehdotuksen järjestelmän korjaamiseksi. SDP:n Aki Lindén yhtyi keskustan huoleen ja siteerasi Ilta-Sanomien kirjoitusta, jossa kuvattiin ikäihmisten arjen vaikeuksia tilanteissa, joissa terveyspalvelut, pankkiasiat tai matkaliput vaativat digitaalisten sovellusten hallintaa.
Lindén arvosteli myös kovin sanoin hallituspuolueiden, erityisesti kokoomuksen, edustajia siitä, että nämä kritisoivat digisyrjäytymistä näyttävästi tiedotusvälineissä, mutta äänestävät salissa heikennyksiä sisältävän lainsäädännön puolesta.
– Istuvan hallituksen, joka nyt on pääministeri Orpon hallitus, tulee ehdottomasti puuttua tähän tilanteeseen ja tehdä sellaista lainsäädäntöä ja sellaisia aloitteita ja ratkaisuehdotuksia, jotka auttavat ihmisiä tässä, eikä niin, että tässä luodaan lisää tätä digisyrjäytymistä ja sitten mennään patsastelemaan tiedotusvälineiden sivuille ja ollaan kovasti huolissaan siitä, mitä ollaan juuri itse aiheutettu, Lindén sivalsi.
Ratkaisuksi Lindén ehdotti fyysisten digitukipisteiden perustamista kuntiin.
Keskustan Mika Riipi muistutti vanhusasiavaltuutetun tuoreesta viestistä, jonka mukaan Suomessa on jopa puoli miljoonaa ikäihmistä vailla riittäviä digitaitoja tai -laitteita. Vesa Kallio (kesk). puolestaan toi esille Finnet-liiton tiedot, joiden mukaan noin puoli miljoonaa suomalaista on jäämässä mobiiliyhteyksien ulkopuolelle.
Keskustan Hannu Hoskonen kuvasi maaseudun tilannetta kriittiseksi 3G-verkon purkamisen jälkeen ja totesi vanhemman väestön tilanteesta.
– Hänelle kun tulee sieltä Suomi.fi:n kautta lasku, ja yleensä nämä laskut ovat semmoisia laskuja, että ne menevät ulosottoon heti, niin ihminen on täysin tietämätön siitä.
Hoskosen mukaan ihmisiä, jotka ovat rakentaneet Suomen elintason, kohdellaan nyt kuin kolmannen luokan kansalaisia.
Hallituspuolue kokoomuksen Timo Heinonen muistutti historian osoittavan, että yhteiskunnan on uskallettava uudistua muuttuvan maailman mukana. Hän vertasi digiloikkaa takavuosien kiivaaseen vääntöön postin viisipäiväisestä jakeluvelvoitteesta, josta oli lopulta pakko joustaa kirjepostin vähentyessä.
– Jos katsotaan, mitä meidän kirjepostille, lehdille ja kaikelle muulle on tapahtunut, niin jakelumääräthän ovat merkittävällä tavalla vähentyneet.
Heinonen kuitenkin myönsi digitalisaation ongelmat ja totesi olevansa samaa mieltä siitä, että paperisen asioinnin pysyvää valintaa olisi tarpeen jatkossa miettiä, jottei kertaluonteinen sähköinen asiointi pyyhkisi kansalaisen paperipostiasetusta pysyvästi pois.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) puolestaan syytti oppositiota perusteettomien kauhukuvien ja mustien pilvien maalaamisesta. Peltokangas korosti, että paperiseen viranomaispostiin voi edelleen palata omalla ilmoituksella.
– Minusta tuntuu, että jos sanotaan, että ihminen ei kerran vuodessa hoksaa käydä laittamassa täppää sinne, niin vähän aliarvioidaan kyllä suomalaisia, koska jos yhden kerran vuodessa täytyy huomioida haluavansa paperipostin digitaalisen palvelun, niin kyllä se aika pieni vaiva on kerran vuodessa käydä siellä, mutta joillekin ehkä sekin on liikaa, hän pohdiskeli.
Keskustan Mikko Savola huomautti Peltokankaallei ettei kyse ole mistään pienestä vaivasta.
– Jos ei niitä digitaalisia taitoja ole, niin niitä ei ole. Jos ei kykene sitä tekemään, niin minun mielestäni se on kyllä aliarvioimista, jos ei tätä halua sisäistää eikä pysty sanomaan myöskään ääneen. Siitähän tässä on kyse, Savola latasi.