Droonituhoista ei saa välttämättä korvausta
Suomeen harhautuneet ja pudonneet droonit ovat herättäneet kysymyksen siitä, kuka korvaa vahingot, jos drooni aiheuttaa omaisuusvahinkoja.
Useimpien suurten vakuutusyhtiöiden kanta on selvä: vahingot käsitellään tapauskohtaisesti, mutta vakuutus ei korvaa sotaoperaatioista johtuvia vahinkoja.
Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden ajoneuvovakuuttamisesta vastaava johtaja Atte Erkamo kommentoi STT:lle sähköpostitse, että Suomeen harhautuneet droonit liittyvät sotaa käyvien maiden sotaoperaatioihin, minkä vuoksi niiden aiheuttamat vahingot eivät ole korvattavia.
Samaa kerrotaan myös Ifiltä. Henkilöasiakkaiden vakuutuksista vastaava johtaja Eero Färkkilä kertoo sähköpostitse, että yhtiön vakuutuksista ei korvata sodasta johtuvia vahinkoja.
Fennian ajoneuvo- ja omaisuusvahinkojen senior manager Pasi Kuosmanen avaa asiaa sähköpostitse. Sotaan liittyvät rajoitukset ovat hänen mukaansa vakuutusalan vakiintunut käytäntö, jolla on pitkä historia. Vahinkovakuutusyhtiöitä ei ole perustettu vakuuttamaan sotatoimintaan liittyviä riskejä, koska niitä ei voida mallintaa tai hinnoitella luotettavasti.
LähiTapiolan vakuutusliiketoiminnan palveluiden johtaja Vesa-Matti Kultanen kertoo sähköpostitse, että vakuutusalalla toivotaan keskustelua valtionhallinnon kanssa siitä, miten yhteiskunnassa varaudutaan sodan vaikutuksiin ja mahdollisiin vahinkoihin tilanteessa, jossa muiden maiden sotatilan vaikutuksia heijastuu yhteiskuntaan.
Valtiokonttorin lakiasiainpäällikkö Noora Allenius kertoo, että Valtiokonttorissa asiaa on pohdittu paljon.
Voimassa olevaan lainsäädäntöön ei kuitenkaan sisälly säännöksiä, joiden perusteella Valtiokonttori voisi korvata vieraan valtion taisteluvälineestä yksityishenkilöille aiheutuvia esinevahinkoja tai taloudellisia vahinkoja.
Poikkeuksena on tilanne, jossa valtion viranomaisen virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuisi vahinko, joka olisi tilanteessa osoitettavissa. Tuolloin korvaus voisi Alleniuksen mukaan tulla harkittavaksi.
Henkilövahinkojen osalta korvaukset voisivat tulla harkittaviksi rikosvahinkolain perusteella, Allenius kertoo. Valtion palveluksessa oleville droonien aiheuttamat vahingot voivat tulla korvattaviksi työ- ja sotilastapaturmalainsäädännön kautta.
Allenius toteaa, että Valtiokonttorin tiedossa ei ole, että tilanteeseen olisi suunnitteilla muutoksia.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen viestintäpäällikkö Elina Antila kertoo sähköpostitse, että he tunnistavat tilanteen haasteellisuuden. He eivät kuitenkaan ota kantaa hypoteettiseen tilanteeseen, jossa drooni aiheuttaisi omaisuusvahinkoja.
– Emme riidanratkaisijana ota kantaa siihen, miten vastuu tai mahdolliset korvaukset määräytyisivät tai olisiko jokin lopputulos kohtuuton, Antila kirjoittaa.
Kuluneen vuoden aikana Suomessa on ollut useampi droonitapaus. Kevään aikana Suomen maaperältä on löytynyt viime kuukausina ainakin neljä ukrainalaiseksi epäiltyä, ilmeisesti reitiltään Venäjän puolelta harhautunutta droonia. Ensimmäiset kolme droonia löytyivät maaliskuun lopulla Kouvolasta, Luumäeltä ja Parikkalasta Pyhäjärven jäältä. Myöhemmin huhtikuussa myös Päijät-Hämeen Iitistä löytyi drooni.
Toukokuussa Suomen ilmatilaan lensi kaksi droonia, jotka todennäköisesti olivat Ukrainasta. Myöhemmin toukokuussa Uudellemaalle annettiin vaaratiedote mahdollisesta drooniuhasta ja ilmatila suljettiin. Droonit eivät kuitenkaan tulleet Suomeen.