Suomalaiskaksikko ei uskaltanut katsoa tulostaululle – Sitten valmentaja tuli heitä kohti "takin liepeet vipattaen"
Aluksi suomalaiskaksikko ei uskaltanut edes katsoa tulostaululle. Taitoluistelun EM-kisat Saksan Dortmundissa vuonna 1995 olivat edenneen jäätanssin ratkaisuhetkiin.
Suomen pari Susanna Rahkamo ja Petri Kokko taistelivat Euroopan mestaruudesta. Suorituksen jälkeiset pisteet jännittivät heitä niin paljon, että kaksikko tuijotti muualle. Sitten he näkivät valmentajansa Martin Skotnickyn säntäävän heitä kohti ”takin liepeet vipattaen”, kertoi Helsingin Sanomat 5. helmikuuta vuonna 1995.
Rahkamo ja Kokko olivat tehneet suomalaista urheiluhistoriaa ja napanneet arvokisakultaa.
HS:n mukaan kaksikko ei pitkään aikaan tiennyt mitä sanoa. Vasta lehdistötilaisuudessa heidän kielenkantansa irtosivat. He vitsailivat ja kehottivat kaikkia päähän potkittuja urheilijoita jatkamaan taistelua.
Rahkamo ja Kokko olivat metsästäneet arvokisamenestystä jo kymmenen vuoden ajan. Kaksi vuotta aiemmin he olivat saavuttaneet EM-pronssia ja vuotta aiemmin MM-pronssia. Vuoden 1994 Lillehammerin olympialaiset sen sijaan olivat päättyneet katkeraan 4. sijaan.
Dortmundissa kaksikon ura sai kultaisen kruunun, joka täydentyi vielä MM-hopealla maaliskuussa 1995. Menestyskauden jälkeen Rahkamo ja Kokko siirtyivät ammattilaisjäille. Sittemmin Rahkamo on tullut tunnetuksi suomalaisena urheilujohtajana.
Rahkamon ja Kokon menestys oli historiallista siksi, ettei kukaan suomalaispari ollut yltänyt aiemmin jäätanssissa arvokisamitaleille.
Ludowika ja Walter Jakobsson olivat toki niittäneet menestystä 1910– ja 1920-luvuilla, mutta heidän lajinsa oli pariluistelu.
Rahkamon ja Kokon menestysvuosia merkittävyyttä alleviivasi sekin, että edeltävän taitoluistelun arvokisamitalin Suomi oli saavuttanut 1930-luvulla. Ylipäätään suomalaisen taitoluistelun arvokisamitalistien nimilista oli lyhyt.
Jakobssonit olivat saavuttaneet uransa aikana olympiakultaa ja -hopeaa, kolme MM-kultaa ja neljä MM-hopeaa sekä EM-kultaa ja -hopeaa.
Walter Jakobssonin veli Gunnar Jakobsson puolestaan nappasi EM-pronssia miesten yksinluistelussa vuonna 1923.
Suomen Marcus Nikkanen ylsi pronssille miesten yksinluistelussa sekä EM- että MM-näyttämöillä vuosina 1930 ja 1933.
Taitoluistelun menestystä saatiin odotella Suomeen pitkään Rahkamon ja Kokon jälkeenkin.
Vuonna 2005, kymmenen vuotta Rahkamon ja Kokon EM-kullan jälkeen Suomen Susanna Pöykiö viimein luisteli MM-hopealle naisten yksinluistelussa.
Siitä alkoivat Suomen naisluistelun menestysvuodet. Kiira Korpi saavutti EM-hopeaa ja kaksi EM-pronssia vuosina 2007, 2011 ja 2012.
Laura Lepistö saavutti puolestaan EM-kultaa, -hopeaa ja -pronssia vuosina 2009, 2010 ja 2008 sekä MM-pronssia vuonna 2010. Vancouverin olympialaisissa vuonna 2010 hän oli kuudes, kaikkien aikojen paras suomalaisen yksinluistelun olympiatulos sekin.
Susanna Pöykiö sai puolestaan EM-pronssia vuonna 2009. Viimeisin suomalainen yksilötason taitoluistelun arvokisamitali on Viveca Lindforsin EM-pronssi vuodelta 2019.
Rahkamon ja Kokon lajin jäätanssi suomalaismenestys sai puolestaan jatkoa vuonna 2023, kun Juulia Turkkila ja Matthias Versluis nappasivat EM-pronssia.
Vuoden 2025 taitoluistelun EM-kisat alkoivat keskiviikkona Tallinnassa Virossa. Kisat kestävät sunnuntaihin 2. helmikuuta saakka.
