Sodan pelko on voimakas ase, ja asiantuntija uskoo Venäjän hyödyntävän sitä Suomea vastaan Nato-keskustelussa
Suomessa käytävä Nato-keskustelu voi lisätä sitä, että sotilaallisella voimalla pelotellaan julkisuudessa. Näin arvioi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith STT:lle.
Tällä viikolla sosiaaliseen mediaan levisi väite, että Venäjä siirtäisi meritorjuntakalustoa lähemmäs Suomen rajaa. Sittemmin huhun ampuivat alas suomalaiset sotilasasiantuntijat Ilta-Sanomissa. Lopulta tiistaina myös Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin tiedottaja Josh Kirby totesi, ettei Yhdysvallat ole havainnut mitään väitteiden kaltaista kaluston siirtoa Suomen lähistöllä.
– Suomessa mietitään Nato-jäsenyyttä vahvasti, ja yleinen mielipide on kääntynyt sen puolelle. Odotettavissa on, että informaatiokenttää yritetään käyttää hyväksi ja erityisesti pelottelutarkoituksella, sanoo Smith.
Suojelupoliisi (supo) on aiemmin todennut, että Suomen Nato-keskustelu ja päätöksenteko on ollut venäläisen tiedustelun ja vaikuttamisen erityinen kiinnostuksen kohde. Venäjän laajasta vaikuttamisesta varoitettiin myös keskiviikkona hallituksen julkaisemassa ajankohtaisselonteossa, joka koski Suomen turvallisuusympäristön muutosta.
Smithin mukaan Venäjän sotilaallinen pelottelu on aiemmin tehonnut erityisesti vastuuasemissa oleviin ihmisiin. Poliitikkoihin aseellinen pelottelu on Smithistä tehonnut paremmin kuin muuhun kansaan, koska päättäjät puntaroivat erilaisten päätösten vaikutuksia laajasti.
Jo aiemmin Venäjän johdon edustajat ovat ilmoittaneet, että Suomen mahdollisella Nato-jäsenyydellä olisi seurauksia.
Suomalaisten kannattaa tällä hetkellä Smithin mukaan suhtautua kaikenlaiseen sosiaalisessa mediassa leviävään tietoon varauksella ja erityisen lähdekriittisesti.
Samaa toteaa myös sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Huhtisen mukaan sosiaalisessa mediassa kannattaa olla jakamatta sellaista materiaalia, jonka lähde on epäselvä. Muuten tulee itse pahimmassa tapauksessa levittäneeksi väärää tietoa.
– Kannattaa katsoa, mitä luotettavat valtamediat kirjoittavat näistä. Kun viranomaiset ja asiantuntijat ovat sanoneet, ettei ole mitään hätää, niin kannattaa luottaa siihen ja pitää pää kylmänä, Huhtinen sanoo.
Hanna Smith puolestaan toteaa, että ”maltti on valttia” varsinkin, jos eteen tulee jotain sellaista, joka vaikuttaa epäuskottavalta. Toisaalta hän perää vastuuta myös perinteiseltä medialta, jottei uutisoitaisi jokaista sosiaalisessa mediassa leviävää epävarmaa väittämää.
– On jokaisen vastuu olla lähdekriittinen, mutta jos tekee sitä [viestintää] ammatikseen, niin erityisesti niin.
Venäjän kalustosiirtoa koskeva sosiaalisen median väite johti tiistaina siihen, että Yhdysvaltojen hallinnon edustaja otti siihen kantaa.
Aivan tavanomaista ei ole, että Yhdysvaltojen puolustusministeriö kommentoi Suomen lähiympäristöä koskevia väittämiä. Sotilasprofessori Huhtinen liittää Yhdysvaltojen toiminnan osaksi samaa viestinnän strategiaa, jota se on toteuttanut Ukrainan sodasta jo ennen kuin Venäjä käynnisti hyökkäyksensä.
Yleisesti Huhtinen arvioi, että sen tarkoitus on syödä Venäjän mahdollisuutta yllätykseen. Toisaalta hänen mukaansa Yhdysvaltojen toiminta on myös tuen osoitus maan liittolaisille.
– Yhdysvallat haluaa osoittaa, että se pystyy tarjoamaan omille liittolaisilleen silmät informaatioympäristössä, hän sanoo.
Hanna Smith Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta arvioi, että Yhdysvaltojen julkinen ulostulo on myös osoitus Venäjälle.
– Kyllä tämä signaloi myös sitä, että aletaan olla yhtä läntistä kokonaisuutta, vaikkei Suomi olekaan Nato-jäsen, Smith toteaa.
Turvallisuusalan asiantuntijat ovat varoittaneet, että Venäjä voi pyrkiä vaikuttamaan Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Aiemmin sen totesi jo maaliskuussa suojelupoliisi. Supon mukaan Venäjä voi kevään aikana lisätä vaikuttamisoperaatioitaan paitsi Suomessa, myös muissa länsimaissa.
Viime viikolla Suomessa todettiin palveluksenestohyökkäyksiä ministeriön verkkosivuihin ja ilmatilaloukkaus samana päivänä, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui eduskunnassa.
Palvelunestohyökkäysten ei ole näytetty olleen peräisin Venäjän valtiosta, kuten ei myöskään alkuviikon video kalustonsiirrosta. Toisaalta asiantuntijat ovat aiemmin todenneet, että suoraa yhteyttä valtiolliseen toimijaan voi informaatiovaikuttamisessa olla vaikea osoittaa.
Smith toteaa, että tämän kevään aikana voivat erilaiset vaikuttamisyritykset lisääntyä varsinkin, jos Suomi päättää hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Vaikuttaminen voi jatkua, kunnes hakuprosessi päättyy. Smithin mukaan se voi tarkoittaa informaatiokampanjoita, kybervaikuttamista tai erilaista häirintää.
– Naapurissa on nyt sellainen regiimi vallassa, että jos se on uhkaillut, niin jotain se myös tekee asian suhteen, hän sanoo.