SDP:n johdosta tyrmäys maakuntaverolle: "Teoriassa hyvä ajatus, käytännössä erittäin vaikea"

Järki on voittamassa ja maakuntaveroa ei tule, kokoomusjohtaja Petteri Orpo päätteli aluevaalitentissä
Aluevaalit

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen pudotti yllättävän kommentin maakuntaverosta Suomen Yrittäjien aluevaalitentissä.

– En usko, että maakuntaveroa tulee tällä hallituskaudella, eikä ehkä seuraavallakaan, hän sanoi.

Mäkynen kertoo suhtautuvansa epäilevästi siihen, että maakuntavero saataisiin toteutettua järkevästi sote-uudistuksen yhteydessä.

– Se on sinänsä teoreettinen keskustelu, että mitä mieltä maakuntaverosta ollaan, hän muotoilee.

Mäkysen mukaan teoriassa hyvää olisi se, että kustannuksia olisi helpompi hillitä maakuntaveron kanssa.

Aluevaltuustojen päättäjien on helpompi pyytää lisää rahaa valtiovarainministeriöstä kuin nostaa maakuntaveroprosenttia, hän toteaa.

Mäkynen kuitenkin sanoo, että maakuntaveron käyttöönotto vaatisi tasausjärjestelmän, joka on hyvin vaikea luoda.

– Eli teoriassa hyvä ajatus, käytännössä erittäin vaikea.

Mäkysen näkemyksiä voi pitää täyskäännöksenä SDP:ssä, sillä tähän saakka pääministeripuolue on korostanut, että maakuntavero tulee osana sote-uudistusta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) nosti vihreää lappua maakuntaverolle syyskuussa Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa. Maakuntaveron valmistelua tehdään parhaillaan valtiovarainministeriössä, ja se valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä.

Keskusta kääntyi maakuntaveroa vastaan jo kevättalvella, koska parlamentaarinen komitea ei nähnyt sille tarvetta uudistuksen tässä vaiheessa.

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi toteaa, että selvityksen jälkeen on aika tehdä johtopäätökset.

– Ja ne ovat ne, että se ei sovi Suomen järjestelmään. Se aiheuttaisi erittäin merkittävää epätasa-arvoa suomalaisille.

Lohi toteaa, että maakuntaveron jälkeen suomalaisten veroasteissa voisi olla jopa 10 prosenttiyksikön eroja asuinpaikasta riippuen.

– Tarvittaisiin niin voimakas tasausjärjestelmä siihen rinnalle, että on aivan sama, minkä verran hyvinvointialue perisi veroa. Lopputulos olisi sama, koska tasausjärjestelmä veisi tai toisi.

Kokoomusjohtaja Petteri Orpo hyrisi aluevaalitentissä tyytyväisyyttään siihen, että ”järki on voittamassa ja maakuntaveroa ei tule”.

– Me olemme olleet neliraajajarrutuksessa maakuntaveroon.

– Suomalainen veronmaksajaja ja yrittäjä maksavat laskun aina, ja jos tulee kolmas verotuksen taso, se tarkoittaa, että yksi käsi lisää hamuaa sinne lompakolle. Tätä ei pidä missään tapauksessa tähän säätää. Kaksi verotuksen tasoa riittää.

Vihreiden varapuheenjohtaja Hanna Holopainen jäi tentin kokoonpanossa ainoaksi maakuntaveron puolustajaksi.

Vasemmistoliiton edustajaa ei tentissä ollut, mutta puheenjohtaja Li Andersson on kannattanut maakuntaveroa siksi, että hyvinvointialueilla olisi enemmän päätäntävaltaa.

Hanna Holopainen totesi, että populistisesti verojen vastustaminen on tietysti helpompaa.

Hän sanoi uskovansa, että tilanne tulee muuttumaan, kun aluevaltuustot huomaavat suoran valtionohjauksen estävän innovatiivisia toimia alueilla.

– Olisi erittäin tärkeää, että se maakuntavero saadaan, jotta alueilla pystyttäisiin keskittymään omiin vahvuuksiin ja rakentamaan niiden pohjalta. Tämä liittyy muun muassa hankintoihin, joita alueilla katsotaan parhaaksi tehdä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, ettei hänen puolueensa kannata uutta hallinnon tasoa lainkaan.

– On aivan totta, että sinne ei tulla saamaan minkäänlaista autonomiaa tai merkittäviä kannustimia ilman omaa veronkeruuoikeutta. Mutta aina kun tehdään uusi vero tai hallinnon taso, valitettavasti se veronmaksajan kannalta lupaa aina huonoa.

– On päivänselvää, että uusi maakuntavero tulisi kokonaisveroastetta nostamaan ja lisäämään sote-puolen menoja. Meillä tämä verokarhu on kyltymätön riippumatta siitä, millä hallinnon tasolla näitä veroja kerätään. Tässä mielessä on aivan välttämätöntä vastustaa uutta veroa.

On aivan totta, että sinne ei tulla saamaan minkäänlaista autonomiaa tai merkittäviä kannustimia ilman omaa veronkeruuoikeutta.

Riikka Purra

Purran mukaan ”keskustan venkulointi” sote-asioissa on ihmeellistä.

Purra totesi keskustan ajaneen maakuntauudistusta jo pitkään, eikä ”näin massiivinen hallinnon uudistus” olisi perussuomalaisten johtajan mukaan tarpeen sote-palveluiden korjaamiseen.

– Tämä järjestely on keskustan omasta arkkitehtuurikoulusta. Se, että rahoituksesta on ikään kuin nyt saatu tietoa, että tämä vaikuttaisikin tällä tavalla. Kyllä teillä on tiedossa suuri Suomemme, sen erilaiset alueet, valtavan erilaiset tulotasot, veronmaksukyvyt, sairastavuus ja niin edelleen. Tämä on kaikki teillä tiedossa, se on meilläkin tiedossa. Tässä nyt nähdään, että hallitus on jälleen erimielinen.

Markus Lohi ihmetteli Purran näkemystä.

– Olen yrittänyt tuoda selkeästi esiin linjaamme, mikä venkoilu se on= Olemme historiallisesti sata vuotta ajaneet maakuntamallia, nyt se saadaan.

– Nyt on selvitetty verokysymys, ja ei kai kantoja kannata lyödä lukkoon ennen kuin on selvitetty.

Matias Mäkynen asettui puolustamaan maakuntamallia.

– Himmelipuhe on aika populistista, kun meillä kaikilla on tiedossa perustuslain asettama raami.

Mäkynen totesi, että muutoskustannukset ovat samat maakuntavaltuuston kanssa tai ilman.

– Muutoskustannuksia tulee joka uudistuksessa. Viime hallituskaudella oli massiiviset, satojen miljoonien muutoskustannukset uudistuksesta, jota ei koskaan tapahtunut. Eli kyllä nyt vähän hillitsisin tätä populismia.

– Muutoskustannukset liittyvät esimerkiksi yhteisiin tietojärjestelmiin, jotka on tehtävä joka tapauksessa. Jos tehdään vaikka kuntayhtymämallilla perus- ja erikoistason yhtenäistäminen, muutoskustannukset ovat samat. Ei se ole tästä hallintomallista kiinni.