"Suomi panostaa vähemmän terveydenhuoltoon kuin Ruotsi, Tanska ja Norja" – Aluevaaleista syntyi kipakka puoluetentti
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi nosti punaisen lapun, kun puolueilta kysyttiin mielipidettä hyvinvointialueiden verotusoikeudelle eli maakuntaverolle Suomen sosiaali- ja terveys ry:n SOSTEn aluevaalipaneelissa.
Lohi nosti esiin maakuntaveroa pohtineen parlamentaarisen komitean selvityksen, jossa ei nähty tarvetta maakuntaverolle tässä vaiheessa.
Lohi huomautti, että kuntaveroissa on jo noin seitsemän prosenttiyksikön erot asuinpaikasta riippuen. Lohen mukaan maakuntavero voisi nostaa eron jopa kymmeneen prosenttiyksikköön.
– Eihän tämä ole yhdenvertaista, näin ei voi tapahtua, hän sanoi.
Lohi oli hallituspuolueiden edustajista ainoa, joka torppasi maakuntaveron suoralta kädeltä.
Vihreää lappua maakuntaverolle nostivat SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja vihreiden puheenjohtajan sijaiseksi valittu Iiris Suomela.
Mäkynen vetosi eduskunnan talousvaliokunnassa kuultuihin taloustieteilijöihin, joiden mukaan oma verotusoikeus alueille on paras tapa hillitä kustannuksia.
– Tämä ei ole minun poliittinen mielipiteeni, vaan tämän on taloustieteilijöiden mielipide, jonka ykskantaan monet heistä kertoivat. Eli tämä on tapa hillitä kustannuksia ja erittäin tärkeä itsenäisyyden ja itsevaltaisuuden työkalu alueille. Kun vastaa menoista, vastaa myös tuloista ja on silloin vastuussa kokonaisuudesta.
Mäkynen myönsi, että käytännössä maakuntavero on huomattavasti vaikeampi, koska verotusjärjestelmään on luotava tasausjärjestelmä.
– Hiukan hillitsisin tätä keskustelua. Näissä hyvinvointialuevaaleissa ei ratkota tämän verotusoikeuden tulevaisuutta, vaan se on seuraavien eduskuntavaalien ja ehkä vielä senkin jälkeisen ajan kysymys.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vilautti sekä vihreää että punaista lappua. Hän sanoi kannattavansa maakuntaveroa, mutta ei keinona turvata maakuntien rahoitusta.
– Minusta se on väärinkäsitys, että maakuntaverolla olisi tarkoitus kerätä mahdollisimman paljon rahaa.
– Kannatan sitä (maakuntaveroa) demokratiasyistä, siksi että päättäjillä, joita valitsemme hyvinvointialueille, olisi myös päätäntävaltaa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja tarvittaessa omaa tulonlähdettä, Andersson sanoi.
21 hyvinvointialueen rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Anderssonin mielestä tammikuun aluevaaleissa valituilla valtuutetuilla tulisi olla vahvempi mandaatti rahoituksen osalta.
– En usko, että suomalaiset ovat lähteneet tähän siksi, että annettaisiin kaikki valta valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle.
RKP:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström näytti myös maakuntaverolle sekä punaista että vihreää.
– RKP:lle on tärkeää, että kokonaisveroaste Suomessa ei nouse. Nythän maakuntaveroa lähdetään selvittämään, että mikä on oikea muoto.
Wickström kertoi pitävänsä erikoisena sitä keskustelua, että sote-kustannukset pitäisi saada alas, vaikka väestö ikäääntyy.
– Me tiedämme, että tarve hoidolle kasvaa koko ajan.
– Kun vertaa vaikkapa Ruotsiin, terveydenhuollon julkisen rahoituksen osuus bkt:stä on noin yhdeksän prosenttia, kun taas Suomessa se on noin kuusi prosenttia. Eli muut Pohjoismaat panostavat jo enemmän sote-palveluihin. Toki meidän täytyy koko ajan miettiä, että palvelut pitää saada mahdollisimman nopeasti ja lähellä, ettei jouduttaisi erikoissairaanhoidon puolelle.
Wickström sai tukea Anderssonilta.
– Suomi panostaa vähemmän terveydenhuoltoon kuin Ruotsi, Tanska ja Norja. Me olemme 1,6–1,8 miljardia (euroa) jäljessä vanhustenhuollon panostuksissa, jos otetaan ikäänkuin pohjoismainen keskiarvo lähtökohdaksi.
Andersson lisäsi olevansa varma, että kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen pitää tämän jälkeen puheenvuoron Suomen velkavuoresta.
Ennustus ei mennyt aivan pieleen.
Häkkänen korosti, että uudet verot tai velka eivät ratkaise sitä, riittävätkö rahat vanhuspalveluihin tai lääkäripalveluihin. Hän täsmensi, että ratkaisevia ovat työllisyyttä edistävät päätökset, yrittäjämyönteisyys ja talouskasvun luominen.
– Sen takia Ruotsilla on varaa myös rahoittaa paremmin julkisia palveluita, samoin Tanskalla, Saksalla ja monilla muilla mailla, Häkkänen huomautti.
Andersson ei jäänyt sanattomaksi.
– Pitkäaikaistyöttömät ovat juuri he, jotka pääsevät kaikkein heikoimmin tällä hetkellä lääkärin vastaanotolle johtuen siitä, että he käyttävät julkisia peruspalveluita.
– Eli ehkä asenteen muutos suhteessa julkiseen palvelujärjestelmään olisi ollut järkevää, jotta Suomessa olisi tehty jotain paremmin kuin mitä tehtiin sen noin kolmen vuosikymmenen aikana, jolloin kokoomus oli hallitusvastuussa tästä huolehtimassa.
Anderssonin mukaan kustannussäästöjä sotessa tuo integraatio eli palveluketjujen yhteensovittaminen, jolloin ihmiset saavat hoitoa nykyistä nopeammin ja sujuvammin.
– Se on ainoa kestävä, inhimillinen tapa saada järkeviä säästöjä aikaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon puolella.
Alueilla keskustellaan jo nyt siitä, kuinka tappiin asiakasmaksut voi vetää.
Iiris Suomela
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri tyrmäsivät maakuntaveron.
– Ennaltaehkäisy on keskeinen asia, jotta ihmiset saavat matalan kynnyksen palveluita, Meri totesi.
Essayah sanoi maakuntaveron lisäävän byrokratiaa, eriyttävän alueiden taloutta ja nostavan kokonaisveroastetta.
– Tämä (sote) on alirahoitettu, kaikki tietävät sen, ja siksi osa hallituspuolueista haluaa ruveta maakuntaveroa pykäämään pystyyn, hän totesi.
Matias Mäkysen mukaan sote-uudistus on myös työllisyystoimi.
– Ihmiset ovat tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolella hyvin usein terveydellisistä syistä, palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan siihen eikä myöskään kuntouttamaan heitä tehokkaasti työelämään. Eli jos sote-uudistus onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, se myös tulee palauttamaan merkittävän osan ihmisistä työmarkkinoille ja vahvistaa julkista taloutta.
Iiris Suomela lisäsi, että asiakasmaksut eivät saa olla ainoa tapa hankkia tuloja.
– Alueilla keskustellaan jo nyt siitä, kuinka tappiin asiakasmaksut voi vetää, ja se on monella tapaa kestämätöntä. Pikemminkin pitäisi miettiä tapoja alentaa asiakasmaksuja varsinkin palveluita paljon käyttävien kohdalla.
Markus Lohen mielestä hyväksytty sote-malli hillitsee kustannuskehitystä sillä perusajatuksella, että rahoitus tulee yleiskatteellisena.
– Se kannustaa vastuullisia päättäjiä satsaamaan perustason palveluihin, ennaltaehkäisyyn ja parempiin palveluketjuihin.
Lohen mukaan rinnalle tarvitaan kansanterveystyötä, ja järjestöillä on siinä tärkeä rooli.
– Nostaisin esille kustannuskehityksen jarruttavana tekijänä sen, että kun luodaan aito monituottajamalli hyvinvointialueille, se on omiaan kirittämään julkista palveluntuottajaa. Järjestöt voivat olla tuottamassa ja erikokoiset yritykset, ja se kirittää tehokkaampaan, parempaan toimintaan.