Hallituskumppanit heiluttivat vihreää maakuntaverolle, keskustan Honkonen nosti punaisen kortin
Marin hallituksen puolueilla on yhä ristivetoa suhtautumisessa maakuntaveron käyttöönottoon, ilmeni Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa.
Kun puoluejohtajilta kysyttiin kantaa maakuntaveroon, SDP:n Sanna Marin, vihreiden Maria Ohisalo, vasemmistoliiton Li Andersson ja RKP:n Anna-Maja Henriksson nostivat vihreän lapun.
Sen sijaan flunssapotilaana ollutta keskustan Annika Saarikkoa tuurannut keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen näytti maakuntaverolle punaista yhdessä kokoomuksen Petteri Orpon ja perussuomalaisten Riikka Purran kanssa.
Honkonen perusteli hallituskumppaneista poikkeavaa linjaa keskustan tekemällä koplauksella, jossa maakuntaveron käyttöönotto on kytketty maakuntien tehtävien laajentamiseen.
Pääministeri Marin totesi, että hallitus on sitoutunut maakuntaverokokonaisuuden valmisteluun. Tarkoitus on viedä asia eteenpäin, mutta aikataulu on vielä auki.
– Yhtä lailla kuin valmistellaan niitä tehtäviä, mitä tulevaisuudessa nämä hyvinvointialueet voisivat hoitaa. Eli tämä työ on käynnissä, siihen kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneita, minun ymmärtääkseni myöskin keskusta on tähän työhön sitoutunut.
Honkonen selvitti, että keskusta haluaa maakunnille myös monialaisia tehtäviä, joilla luodaan edellytyksiä myös verotulojen kasvattamiseen. Kun monialaisuudesta ei ole vielä linjausta eikä varmuutta, ei Honkosen mielestä maakuntaverollekaan voi vielä näyttää vihreää.
Honkosen mukaan valmistelussa selvinnee, onko uuden verotason käyttöönotto mielekästä.
– Tämä on hyvin vaikea valmistella, koska meillä on se linjaus, että suomalaisten kokonaisverorasitus ei saa nousta tämän vaalikauden aikana.
Jos tällainen maakuntavero tulisi, se olisi Honkosen mukaan tasoltaan melko matala, ehkä kirkollisveron tai kiinteistöveron tasoa.
– Mutta sitä valmistellaan osana tätä kokonaisuutta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että monet ekonomistit ovat puoltaneet maakuntaveroa sillä argumentilla, että sillä todennäköisimmin voidaan huolehtia siitä, että kokonaisveroaste ei nouse.
Anderssonin mukaan tämä liittyy siihen, että hyvinvointialueiden päättäjillä olisi kuntapäättäjiä vastaava vastuu: palveluita on tuotettava mahdollisimman hyvin, mutta myös kustannustehokkaasti.
– Koska jos niitä ei tuoteta kustannustehokkaasti, joudutaan korottamaan kuntalaisten tuloveroja. Luomalla maakuntavero pystytään huolehtimaan, että myös tulevilla hyvinvointialueilla päättäjillä on samanlainen kahdenlainen vastuu.
Ilman veroa päättäjillä on Anderssonin mukaan vastuullaan vain, että palvelut tuotetaan mahdollisimman hyvin. Tällöin käytetään vain koko raha, joka valtiolta saadaan joka vuosi ja pyydetään ehkä vähän lisää.
Vihreiden Maria Ohisalo sanoi komppaavansa ekonomistien näkemystä asiassa. Hän huomautti myös pelastustoimen siirtyvän kunnilta maakunnille, ja tulkitsi monialaisuuden toteutuvan riittävästi jo sitä kautta maakuntaveron käyttöönottoon.
RKP:n Anna-Maja Henriksson piti tärkeänä, että valittavilla maakuntapäättäjillä on myös työkaluja käytettävissään. Samalla tarvitaan myös rahaa, ja vallan ja rahan on hyvä kulkea yhdessä. Hän sanoi lähtevänsä siitä, että hallituksessa sovitusta pidetään tässäkin asiassa kiinni.
Perussuomalaisten Riikka Purra näki, että teoriassa pitää paikkansa, että uusi hallinnon taso jää vajaaksi ilman verotusoikeutta ja mahdollisuutta säätää menoja ja kantaa vastuuta, jota veronkanto-oikeus tuo.
Uuden verotason kehittäminen tarkoittaa Purran mukaan kuitenkin aina sitä, että kokonaisveroaste nousee.
– Tosiasia on se, että suomalainen veronmaksaja maksaa yhä enemmän. Ja tämä on tietenkin se peruste, miksi mekin maakuntaveroa vastustamme, Purra summasi.