SDP-konkari kummastelee keskustan suhdetta vihreyteen – "Onko sittenkin kyse puna-allergiasta?"
SDP:n veteraanipoliitikko Erkki Tuomioja ihmettelee keskustan oireilua punavihreästä hallitusyhteistyöstä.
– Minua ainakin kiinnostaisi selvittää, mikä on keskustan suhde vihreyteen, Tuomioja kirjoittaa Facebook-sivullaan.
Tuomioja huomauttaa, että aikanaan ”isona vihreänä” markkinoitu Seppo Kääriäinenkin on huolissaan siitä, miten ”punavihreä rintama on asettanut keskustan uuden eteen”.
– Eikö tänäkin vuonna vihreää vappua mainostanut keskusta päinvastoin kuuluisi luontevasti tähän rintamaan? Vai onko sittenkin kyse puna-allergiasta?
Tuomioja muistuttaa, että viittä nykyistä hallituspuoluetta yhdistävät keskeiset arvot vapaudesta, tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja kohtuullisuudesta.
– Ne ovat demokratian ja oikeusvaltion tukijoita ja torjuvat rasismin ja kaikenlaisen ihmisoikeuksia loukkaavan syrjinnän. Ne haluavat edistää talouskasvua, joka tapahtuu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen ehdoin. Ne saavat enimmän kannatuksensa omalla työllään palkansaajina tai yrittäjinä itsensä elättäviltä ihmisiltä ja ne haluavat torjua eriarvoisuuden kasvun ja luottavat sopimusyhteiskunnan vahvuuteen, Tuomioja listaa.
Tuomiojan mukaan tässä suhteessa hallituspuolueet eroavat erityisen selvästi suurimmasta oppositiopuolueesta ja toisesta suuresta oppositiopuolueesta, joka on jakaantunut perussuomalaisten myötäilijöihin ja liberaalien arvojen kannattajiin.
Tuomioja myöntää, että elämä viiden puolueen muodostamassa hallituksessa ei ole aina helppoa.
– Mutta minun mielikuvitukseni ja kokemukseni ei nosta esiin yhtään enemmistökoalitiota, jossa se voisi olla helpompaa tai tuloksekkaampaa – ainakaan jos edelleen jaamme yllämainitut arvot!
Tuomioja on huomannut kehysriihen yhteydessä monen keskustalaisen valittaneen sitä, että punamulta on kuollut ja korvattu punavihreydellä.
Tuomioja huomauttaa, että punamulta-nimitys tuli käyttöön kun maalaisliitto ja sosialidemokraatit muodostivat ensimmäisen yhteisen hallituksensa vuonna 1937. Tätä suhdetta voi kutsua työväestön ja talonpoikien intressipohjaiseksi liitoksi.
– Se jäi myös nimityksenä sille yhteistyölle joka sotien jälkeen aina 90-luvulle saakka muodosti yleisimmän hallitusyhteistyön pohjan.
Nykyinen keskusta ja SDP eivät ole Tuomiojan mukaan enää puhtaita talonpoikais- tai työväenpuolueita, eikä niiden yhteenlaskettu kannatus liioin enää riitä enemmistöön.
– Kehysriihi jätti monenlaisia tarpeita arvioida tilannetta, mutta SDP:ssä haluamme kuitenkin pitää mölyt mahassa ja iloita kehysratkaisuista, vaikka ne eivät tietenkään meidän sen enempää kuin yhdenkään muun hallituspuolueen tavoitteita sellaisenaan vastaa.
