Sähkönsiirron uusi hintajarru hillinnee korotuksia – "Ainakin hintakehitys tulee olemaan maltillisempaa"
Suomalaisten kotitalouksien maksamien sähkön siirtohintojen korotukset ovat saaneet runsaasti kritiikkiä viime vuosina. Siirtohinnat kohoavat myös jatkossa, mutta Energiaviraston uusi valvontamalli hillitsee hintojen nousua. Näin arvioivat Energiaviraston verkoista vastaava johtaja Veli-Pekka Saajo ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Mikael Collan.
Collanin mukaan valvontamallin muutokset ovat kuluttajien kannalta myönteisiä, mutta niiden vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.
– Sähkönsiirron hinta tulee varmasti nousemaan, mutta se (uusi valvontamalli) hillitsee kyllä nousupainetta, Collan sanoo STT:lle.
Saajon mukaan siirtohinnoissa ei tapahdu heti tasomuutosta uuden mallin myötä.
– On selvää, että vaikutukset tulevat vähän hitaammin näkyviin, Saajo kertoo STT:lle.
Hän ei halua tarkemmin arvioida, miten suuria siirtohintojen korotuksia lähivuosina nähdään.
– Sanotaanko näin, että ainakin hintakehitys tulee olemaan maltillisempaa, Saajo kommentoi.
– Analyysien perusteella lievää nousua on vielä tulossa.
Energiavirasto päätti sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun uudesta valvontamallista hieman ennen vuodenvaihdetta. Linjaukset koskevat vuosia 2024–2031.
Tärkein muutos koskee sähköverkkojen laskennallisen arvon määrittelyä. Yhtiöiden ennen tätä vuotta tekemien verkkoinvestointien arvo jäädytetään, joten myöhempien vuosien hintataso ei enää vaikuta vanhan verkko-omaisuuden arvoon. Aiemmassa mallissa myös vanhojen verkkojen arvo oli määritelty uudelleen uusien investointien kustannustason perusteella.
Verkkojen arvon jäädyttäminen suitsii verkkoyhtiöille laskettavaa kohtuullista tuottoa. Se taas vaikuttaa siihen, miten paljon yhtiöt voivat korottaa sähkön siirtohintoja.
Energiavirasto arvioi, että muutosten seurauksena verkkoyhtiöiden sallittu enimmäisliikevaihto kasvaa tulevina vuosina hitaammin kuin se kasvaisi vanhalla valvontamallilla. Ero olisi satoja miljoonia euroja vuonna 2031.
Kuluttajaliiton juristi Kristel Pynnönen Andersson ennakoi, että siirtohintojen korotukset saadaan uudella valvontamallilla osittain kuriin.
– Mutta epäilen, että ei kokonaan, hän sanoo STT:lle.
Kuluttajaliitto on kantanut huolta siitä, että verkkoyhtiöiden hinnoittelun valvontamallit ovat kuluttajille vaikeasti hahmotettavia. Pynnönen Anderssonin mukaan olisi hyvä, että kuluttaja voisi ymmärtää, miten siirtohinta muodostuu ja että kuluttaja saisi tietyn varmuuden siitä, että hinta ei ole kohtuuttoman suuri.
– Ensimmäinen ongelma mielestäni on, että se on tehty niin monimutkaiseksi ja haastavaksi, että sellaista varmuutta ei kuluttajalle tule.
VATTin Collanin mukaan kukaan ei pysty tällä hetkellä varmasti sanomaan, mikä on uuden valvontamallin täsmällinen vaikutus sähkön siirtohintoihin.
Hän viittaa muun muassa siihen, että yhtiöt voivat vielä melko pitkään veloittaa asiakkailtaan vanhoja veloittamattomia tuottoja.
– Paljonko he tulevat niitä minäkin vuonna veloittamaan, ja mitkä yhtiöt, sitä me emme tiedä, Collan sanoo.
Joka tapauksessa siirtohintojen korotukset ovat Collanin mukaan jatkossa aiempaa suoremmin suhteessa tehtyihin verkkoinvestointeihin.
– Kun verkon arvo ei enää tulevaisuudessa heilahtele niin paljon, sellaisia suuria heilahduksia voidaan odottaa tapahtuvan vähemmän. Ei ole odotettavissa yhtä suuria yllättäviä hinnanmuutoksia.
Sähköverkkoyhtiöt ovat suhtautuneet valvontamallin muutoksiin erittäin kriittisesti. Joulukuun lausuntokierroksella esimerkiksi Elenia sanoi, että uudella valvontamallilla olisi ”dramaattiset negatiiviset vaikutukset” yhtiön taloudelliseen tilanteeseen.
Isot verkkoyhtiöt Elenia ja Caruna katsoivat, että muutokset johtaisivat verkkoinvestointien merkittävään vähenemiseen.
– Energiaviraston menetelmät pakottavat toteutuessaan vähintään 50–70 prosentin laskuun Carunan vuotuisissa investoinneissa, Caruna sanoi lausunnossaan.
Elenia puolestaan ennakoi lausunnossaan, että valvontamallin muutosten vuoksi se joutuisi leikkaamaan investointejaan jopa kaksi kolmasosaa.
– Kun joudumme vähentämään investointeja suunnitellusta, se tarkoittaa, että sähkönjakelun varmuus, sähkökatkojen väheneminen ja palvelun kehittyminen eivät etene suunnitellusti, Elenian toimitusjohtaja Tapani Liuhala kommentoi Aamulehdelle.
Alan yritysten etujärjestö Energiateollisuus sanoi lausuntokierroksella, että investointikykyä merkittävästi heikentävillä valvontamenetelmillä verkoista uhkaa muodostua yhteiskunnan puhtaan siirtymän ja sähköistymiskehityksen este.
Lisäksi Energiateollisuus katsoi uuden valvontamallin valmistelun epäonnistuneen. Aikataulua pidettiin liian lyhyenä ja vaikutusarviointeja riittämättöminä.
VATTin Collanin mielestä ei ole kestävä argumentti, että uusi valvontamalli vaarantaisi investoinnit sähköverkkoihin.
Collanin mukaan rahoitusmarkkinassa ei ole tapahtunut mitään sellaista, mikä estäisi yrityksiä hankkimasta lainarahaa investointeja varten. Hänen mukaansa investointeja pystytään tekemään tulevaisuudessa ”ihan hyvin” lainarahalla.
– On saattanut olla vallalla sellainen käsitys jopa, että tulorahoituksella pitäisi pystyä suoraan rahoittamaan tällaisia pitkän aikavälin infrastruktuuri-investointeja, Collan sanoo.
– Nyt se käsitys on sitten uudistettava.
Uudesta valvontamallista ei välttämättä ole vielä sanottu viimeistä sanaa. Collan ja Saajo ennakoivat, että sähkönjakeluyhtiöt valittavat Energiaviraston päätöksestä markkinaoikeuteen.
– Heillä on siinä iso taloudellinen intressi tietenkin näin tehdä, Saajo toteaa.