Sähkön hinnat ajavat kotitalouksia tukien piiriin, Energiateollisuus varoittaa – Leskelä kannattaa sähkön arvonlisäveron alennusta
Sähkön korkea hinta koettelee vakavasti paljon laajempaa joukkoa kotitalouksia kuin toimeentulotukea saavia. Moni on ajautumassa nyt yhteiskunnan tukijärjestelmien piiriin, Energiateollisuus varoittaa.
Uusia sähkösopimuksia joudutaan solmimaan jopa kuusinkertaisella hinnalla entiseen nähden.
– Kansalaisilla on valtava huoli pärjäämisestä sähkölaskujen kanssa, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoi toimittajatilaisuudessa.
– Olisi järkevää, että valtio tulee nyt vastaan energian hinnoissa, Leskelä sanoo hallituksen budjettiriihen alla.
Sosiaalitukien osalta Energiateollisuus “ ei osaa kauheasti viisastella”, Leskelä toteaa.
– Mutta jos sähkölaskun kautta halutaan tukea antaa, niin ainoa toimiva reitti on se, että alennetaan veroa. Sähkölaskulle on vaikea saada muita elementtejä. Pitäisi mennä sosiaalituen reittejä pitkin, jos muuta tehdään kuin verotusta, hän sanoo.
Energiateollisuus kannattaa sähkön arvonlisäveron alentamista, jota elinkeinoministeri Mika Lintiläkin (kesk.) on esittänyt. Vaihtoehtona esillä on ollut sähköveron alentaminen.
– Arvonlisäveron alennus kohdistuisi paremmin niille, jotka ovat nyt joutuneet tekemään sopimuksia hyvin korkeilla hinnoilla. Jos jotkut vielä selviävät ensi talven yli vanhoilla, edullisilla sopimuksilla, niin he saisivat vähän vähemmän hyötyä, Leskelä sanoo.
Molemmissa esillä olleissa veroehdotuksissa on se ongelma, että ne kohdistuvat kaikille eivätkä vain niille, jotka tukea eniten tarvitsevat.
– Mutta tarvitaan tässä tilanteessa tarvitaan nopeita, yksinkertaisia toimia, ja täydellisiä toimia ei ole, joten on ehkä perusteltua.
Leskelän mukaan on hyvin tärkeää, että kotitaloudet saavat käytännön neuvoja siitä, miten sähköä voi säästää. Sillä voi vaikuttaa parhaiten laskun suuruuteen.
Suomessa on noin puoli miljoonaa pientaloa, joissa on suora sähkölämmitys. Kotitaloudet käyttävät kuitenkin vain noin neljäsosan Suomen sähköstä.
Kotitalouksille ei olla sysäämässä vastuuta siitä, että energiakriisistä selvitään, Leskelä vakuuttaa.
– Tärkein näkökulma se, miten asiakkaat selviävät laskuistaan. Energiansäästökampanja on sitä varten, että tästä selvitään yhteiskuntana, hän toteaa.
Leskelän mukaan kotitalouksien osallistumisella energiansäästötalkoisiin silti voi olla ratkaiseva merkitys siihen, että sähkö saadaan riittämään.
– Talkootoiminnalla on merkitystä sähkön riittävyyden kannalta.
– Itse ainakin odotan, että teollisuuden puolelta tuleva jousto on vähintään 1 000 tai 1 500 megawattia silloin, kun tilanne on päällä. Varmasti palvelusektorilta tulee myös joustoa, kun kunnat ovat mukana.
Energiakriisissä esillä on ollut myös EU-tasolle kuuluva päätös päästöoikeuksien lisäämisestä.
Leskelä epäilee sen toteutumista, vaikka pitääkin esitystä ymmärrettävänä, koska päästöoikeuksien hinnat ovat korkealla ja sähköä tuotetaan myös fossiillisella energialla.
– Tämä hinnannousu johtuu kuitenkin polttoaineiden hinnan noususta, hyvin pieni osa on päästöoikeuksia hinnan nousua.
– Päästöoikeuden lisääminen tarkoittaisi sitä, että EU tinkisi jonkun verran päästövähennystavoitteestaan. Sen kommunikointi voi olla aika hankalaa EU:n ilmastopoliittisessa toiminnassa. Ja jos tällainen kerran tehdään, niin markkinoilla suhtaudutaan sen jälkeen varauksellisesti päästöoikeusmarkkinaan.
Leskelä uskoo, että Suomen kannasta tähänkin keskustellaan keskiviikkona alkavassa hallituksen budjettiriihessä.