Professori: Maapallon väestönkasvun ongelma on jo ratkaistu – Katastrofeja ei ole tullut
Suomessa syntyvyyden aleneminen on ollut puheenaihe jo pitkään, mutta maapallon väkiluku saattaa kasvaa vielä 2080-luvulle saakka.
Helsingin yliopiston yhteiskuntadatatieteen professori Mikko Myrskylä katsoo kuitenkin, että väestönkasvun ongelma on tietyssä mielessä ratkaistu.
Ihmisten määrä kasvaa vielä vuosikymmenten ajan, mutta aiempaa hitaammin. Ennemmin tai myöhemmin väestön määrä kääntyy laskuun.
– Tietyssä mielessä väestönkasvun ongelma on ratkaistu, sillä se tulee nyt loppumaan. Meidän pitää vain globaalina yhteiskuntana keksiä keinot, miten me tulemme toimeen vielä jonkin verran kasvavan väestön kanssa, sanoo myös Max Planck -instituutin johtajana toimiva Myrskylä STT:lle.
YK:n väestöosasto ennustaa maapallon väkiluvun kasvavan vielä 50 tai 60 vuoden ajan. Väkiluku kasvaisi nykyisestä noin 8,2 miljardista 10,3 miljardiin ihmiseen arvioilta 2080-luvun puolivälissä.
– (YK) saattaa hyvin olla oikeassa, mutta muut näkemykset ovat pikemminkin niin, että huippu saattaisi tapahtua jopa aikaisemmin.
Muita keskeisiä väestöennusteiden tekijöitä ovat Washingtonin yliopiston IHME-instituutti (Institute for Health Metrics and Evaluation) Seattlessa ja WIC-keskus (Wittgenstein Center for Demography and Human Capital) Itävallassa.
Myrskylä kertoo, että eri tahoilla on hieman erilainen näkemys siitä, mitä väestölle tapahtuu seuraavien sadan vuoden aikana.
– Oleellinen ero ennusteiden välillä on se, miten koulutuksen oletetaan vaikuttavan syntyvyyteen.
On kolme ratkaisevaa kysymystä: lähteekö syntyvyys laskuun myös niissä maissa, joissa syntyvyys on vielä korkeaa, kuinka nopeasti, ja miten koulutuksen yleistyminen näihin asioihin vaikuttaa?
Esimerkiksi YK:n väestöosasto on tuonut julkaisussaan esiin, että etenkin tyttöjen koulutukseen panostaminen voi laskea hedelmällisyyttä kehittyvissä maissa. Koulutus usein myös laskee äitiys- ja lapsikuolleisuutta.
Perinteisesti väestötieteessä ajatellaan, että syntyvyys laskee yhteiskunnan kehittyessä, kun esimerkiksi lapsikuolleisuus vähenee.
Syntyvyyden lasku on trendi, joka vaikuttaa tulevaisuuteen.
– Se on ilman muuta tekijä, joka on rukkaamassa pitkän aikavälin väestöennusteita hieman alaspäin.
Selkeästi alle väestön uusiutumistason laskenut syntyvyys koskee Suomen lisäksi esimerkiksi monia Itä-Aasian ja Euroopan maita.
Ennusteet ovat silti vain ennusteita, eikä väestöennusteiden historia ole Myrskylän mukaan ”kovin hyvä”. On esimerkiksi oletettu, ettei eliniänodote voi jatkaa kasvuaan, mutta näin on silti käynyt.
– Toisaalta on aliarvioitu myös sitä, kuinka nopeasti syntyvyys on laskenut.
Eteen voi kuitenkin tulla erilaisia maailmanlaajuisia kriisejä. Loppujen lopuksi kriiseillä ei ole kuitenkaan yleensä ollut valtavan merkittäviä vaikutuksia väestökehitykseen.
– Jos vaikka ajattelee viimeistä pandemiaa tai jopa suuria konflikteja, niin niillä ei ole ollut suuren kehityskuvan kannalta aivan määräävää merkitystä.
Miten yhä kasvavan väestön kanssa sitten tullaan toimeen?
Myrskylä arvioi, että jos maapallon väkiluku kasvaa noin kahdella miljardilla, niin resurssien puolesta siitä selvitään samalla tavalla kuin aiemminkin.
– Me olemme tiedeyhteisönä ennustaneet vähintään viimeiset 70 vuotta sitä, että jos tulee vielä puoli miljardia (ihmistä) lisää, niin siitä seuraa ennennäkemättömiä katastrofeja, nälänhätää, massavaelluksia ja niin edespäin. Näin ei ole koskaan vielä käynyt.
Sitä mukaa, kun väestö on kasvanut, myös teknologinen kehitys laajassa mielessä ymmärrettynä on marssinut eteenpäin.
– Kysymyshän on pikemminkin siitä, miten me jaamme kaiken tämän, mitä maapallolla on.
Toisaalta väestönkasvu painottuu tulevina vuosikymmeninä vahvasti tiettyihin maihin, joista moni on Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Monet valtiosta sijaitsevat alueilla, joita ilmastonmuutos ääri-ilmiöineen kurittaa jo nyt. Esimerkiksi Nigerissä ja Somaliassa väestön odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2054 mennessä.