Poliitikon puhe liikunnasta voi ärsyttää – palautetta on tullut myös Markku Siposelle
Keskustan ensimmäisen kauden kiuruvetinen kansanedustaja Markku Siponen ponnisti eduskuntaan liikunnan ja terveystiedon opettajan paikalta, mutta liikunta ei varsinaisesti kuulunut hänen vaaliteemoihinsa.
– Se ei ole ihmisiin uppoava teema politiikassa, mutta olen pitänyt liikuntaa esillä esimerkin kautta, ja harrastan liikuntaa myös lasteni kanssa, hän kertoo.
Suomalaisten lihominen ja liian vähäinen liikkuminen ovat valtavia kansanterveydellisiä ongelma, jotka tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Mutta poliitikon on paha mennä sanomaan ihmisille, että lähtekääpä lenkille.
Ensi vuonna liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriksi nouseva Mika Poutala (kd.) yritti, ja kohuhan siitä syntyi.
Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeneessa välikysymyskeskustelussa Poutala halusi panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan ja totesi, että terveelliset elämäntavat eivät maksa mitään.
– Hyvä uni, laadukkaampi ravinto, riittävä liikkuminen. Jokainen meistä varmasti pystyy parantamaan hieman sitä omaa tilannettaan, Poutala sanoi eduskunnassa marraskuussa.
Opposition vasen laita syytti Poutalaa yhteiskunnan ongelmien heikosta ymmärryksestä ja hallituksen tekemien leikkausten vähättelystä.
– Kohu kertoo juuri siitä, miten vaikeaa tämän teeman esillä pitäminen on, Siponen sanoo.
Hän kertoo ymmärtävänsä Poutalan viestiä, vaikka puheenvuoro ei sopinutkaan parhaiten tilanteeseen, jossa puhuttiin terveyspalveluista leikkaamisesta.
Siponen on itsekin saanut toruvaa palautetta liikunnan hehkuttamisesta. Polvileikkaukseen jonottava ihminen on happamasti huomauttanut, ettei voi itse liikkua lainkaan.
Kilpaurheilutaustaa omaavalle Siposelle avautuu nyt luonteva tilaisuus liikunnan edistämiseen, sillä hän aloittaa ensi vuoden alussa Suomen Liikunnan Alueiden puheenjohtajana. 15 liikunnan aluejärjestöä perusti yhteisen järjestön maaliskuussa 2021.
Eduskunnan sivistysvaliokunnassa vaikuttava Siponen huomauttaa, että valtion ja kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi myös liikuntaan kohdistuva säästöpaine tulee kasvamaan, joten alan edunvalvontaa pitää tehostaa.
– Koko urheilujärjestelmän pohja perustuu siihen, että meillä on eläviä, toimivia seuroja ympäri Suomen. Se ruokkii myös huippu-urheilua, Siponen sanoo.
Järjestö esimerkiksi kouluttaa opettajia liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, tekee yhteistyötä liikuntapaikkojen perustamisessa ja tukee seuratyötä.
– Se on ruohonjuuritason hommaa, keskustaedustaja kuvaa.
– Kunta- ja aluevaaleihin olisi hyvä saada liikunnallisia ehdokkaita, jotka sitoutuvat liikunnan edistämiseen.
Rahoitusta antavan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa järjestön tavoitteiksi on sovittu päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja liikunnan harrastamisen tukeminen sekä kuntien liikuntatoiminnan tukeminen.
Siposen mukaan lasten liikuntaharrastuksissa ei pitäisi ajaa liian aikaista erikoistumista yhden lajin pariin.
– Urheilemisen tulisi olla mahdollisimman monipuolista, hän näkee.
Siposen mielestä Suomen Olympiakomitean roolia pitää katsoa nyt kriittisesti.
– Perustellusti voi kysyä, onko se ollut oikea linjaus, että Olympiakomitea ottaa vastuun sekä huippu-urheilusta että terveysliikunnasta. Kumpikaan ei tällä hetkellä toimi niin hyvin kuin pitäisi, hän sanoo.
Urheilun kattojärjestö Valo yhdistyi Olympiakomiteaan vuonna 2017. Siposen mukaan Suomen mahalaskun Pariisin olympialaisissa pitää toimia herätyksenä.
– Työnjakoa pitäisi miettiä, että miten se voisi olla nykyistä toimivampi.
Siponen on huolissaan siitä, että yhteiskunnan eriytyminen näkyy myös lasten ja nuorten liikkumisessa.
– Olen nähnyt karun näköisiä käppyröitä siitä, miten pieni osa yläkoululaisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Koulupäivää pitäisi saada liikkuvammaksi, koska liikuntatunnit tavoittavat kaikki.
Siponen haluaa nojata asiantuntijoiden arvioihin ravitsemuksessa, mutta äskettäin julkaistut uudet ravitsemussuositukset saavat hänet huomauttamaan, että ”jatkossakin voi ja kannattaa kohtuudella käyttää kotimaisia maito- ja lihatuotteita”.
Yhteisnavetan osakkaana toimiva Siponen myös toivoo, että suositukset perustuisivat puhtaasti ravitsemukseen.
– Sitä en hyväksy, että niihin lähdetään sotkemaan liikaa ympäristönäkökulmaa.
– Kasvisten ja marjojen lisäämisen suositukset ovat kuitenkin hyviä, ja lautasmalli on edelleen käyttökelpoinen.
Viiden lapsen isä lukee usein lapsilleen suosittuja Tatu ja Patu -kirjoja. Hän hämmästyi suuresti uutisesta, jonka mukaan lastenkirjojen tekijät haluavat poistaa kirjoistaan viittauksia liha- ja maitotuotteisiin.
Aino Havukaisen ja Sami Toivosen mukaan päätöksen taustalla ovat eläinperäisen tehotuotannon ongelmat.
– Tämä ampuu ihan yli. Lasten ajattelua lähdetään muokkaamaan ympäristöideologialla, Siponen päivittelee.
– Monet lapset ovat kiinnostuneita maataloudesta ja siitä, että mistä maito ja liha tulevat, kansanedustaja näkee.