Pekka Sauri: Tästä trendisanasta tuli uuden aluepolitiikan tähtipöly
Monipaikkaisuus on koronavuoden taikasanoja, muun muassa vihreänä poliitikkona ja mediapersoonana tunnettu Pekka Sauri kirjoittaa Suomenmaan blogissa.
– Kun etätyö on pandemian aikana lisääntynyt, sen on toivottu myös kääntävän tai ainakin hidastavan Suomen kaupungistumista ja maaseudun tyhjenemistä. Kesämökkikauppa on käynyt kuumana, ja Helsingin kasvu on ainakin tilapäisesti notkahtanut.
Sauri uskoo, että työn paikkariippumattomuus kasvaa tulevaisuudessa. Hän toivoo, että teknologian kehityksestä pääsevät nauttimaan muutkin kuin tieto- ja asiantuntijatyöläiset.
– Mutta monipaikkaisuudesta on tullut myös uuden aluepolitiikan tähtipöly. Monipaikkaisuus tuo muassaan keskustelun kuntaveron jakamisesta eri kuntien välillä riippuen siitä, kuinka suuren osan vuodesta veronmaksaja oleskelee missäkin ja minkä kunnan palveluita käyttää kuinkakin paljon.
Filosofian tohtori katsoo, että kuntaveron jakaminen saattaa olla teknisesti mahdollista, mutta siitä puhuminen on ”jonninjoutavaa” ilman riittäviä demokraattisen vaikuttamisen keinoja.
– Ei verotusta ilman edustusta, kuuluu ikivanha periaate.
– En osaa kuvitella järjestelmää, jossa äänioikeus kuntavaaleissa olisi jaettu kahden tai ehkä peräti useammankin kunnan välille jollakin monimutkaisella prosenttilaskulla.
Saurista monipaikkaisuudesta kunnille koituvat kustannukset olisi yksinkertaisinta jakaa edelleen valtionosuusjärjestelmän kautta.
– Mukaan kannattaa myös laskea ne rahat, jotka etätyöläiset tuovat kakkoskuntaan paikallisia palveluja ja liikkeitä käyttämällä. Mitä suuremman osan vuodesta he kakkoskunnassa oleskelevat, sitä enemmän he siellä kohentavat sitä paljon toisteltua elinvoimaa.