Lapin liiton puheenjohtaja Olli Rainio Sakatin kaivoksesta: "Ei ole syytä tuomita puolustajia eikä vastustajia"
Lapin liitto otti juuri merkittävän askeleen Sodankylään suunnitellun Sakatin monimetallikaivoksen edistämiseksi. Liitto hakee valtioneuvostolta Natura-poikkeusta Viiankiaavan luonnonsuojelualueelle sijoittuvalle hankkeelle.
Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Olli Rainio (kesk.) toivoo, että kaivoshanke etenee.
– Lapin liiton valtuusto ottaa sitten liiton viimeisen kannan ja hanke jatkaa kuntatasolle tarkempaan kaavaprosessiin, Rainio toteaa Suomenmaalle.
Kyseessä on poikkeuksellinen ennakkotapaus, jossa vastakkain ovat vihreää siirtymää edistävien kriittisten mineraalien louhinta sekä Viiankiaavan luontoarvot.
Natura-poikkeuksen on saanut tähän mennessä vain oikaisu-uoman rakentaminen Kokemäenjokeen tulvien estämiseksi.
Rainio sanoo ymmärtävänsä, että Sakatin kaivos herättää tunteita puolesta ja vastaan. Rainion mukaan kaivos olisi kuitenkin taloudellisesti tärkeä sekä Lapille että koko Suomelle, ja hän odottaa mielenkiinnolla maan hallituksen kantaa.
– Nyt oikea taho ottaa kantaa siihen, saako prosessin jatkaminen hyväksyttävyyden vai ei, hän sanoo.
– Tällaiset isot, yhteiskunnallisesti merkittävät hankkeet ihan ymmärrettävästi jakavat mielipiteitä, se on mielestäni aivan tervettä. Näitä tarkastellaan mahdollisimman laaja-alaisesti, eikä minulla ei ole syytä tuomita kaivoksen puolustajia eikä vastustajia, Rainio lisää.
Sodankylän suursuo kuuluu kansalliseen soidensuojeluohjelmaan sekä EU:n Natura 2000 -verkostoon, jolla EU suojelee Euroopan uhanalaisimpia lajeja ja luontotyyppejä.
EU-komissio on kuitenkin nostanut Sakatin kaivoksen Euroopan tärkeimpien raaka-ainehankkeiden listalle. Suomen hallitus antoi tälle hyväksyntänsä vuosi sitten.
Hallitus olisi voinut vastustaa Sakatin valitsemista hankelistalle, mikäli se olisi esimerkiksi nähnyt, ettei kaivos voi saada toimintaan tarvittavia ympäristölupia.
Kaivoshanketta valmistelee kansainvälisen kaivosyhtiön Anglo Americanin tytäryhtiö AA Sakatti Mining Oy.
Viiankiaavan malmiesiintymä on rikas ja harvinaislaatuinen. Siellä on kuparin, nikkelin ja koboltin lisäksi arvometalleja kuten platinaa, palladiumia, kultaa ja hopeaa.
– Sitä voi verrata Kittilän kultakaivokseen, se on samaa suuruusluokkaa louhintamäärien osalta. Suorat ja välilliset verotulot ovat noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, Rainio kertoo.
Samalla kyseessä on Suomen suurin jäljellä oleva yhtenäinen aapasuokokonaisuus, jolla elää uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Viiankiaavaa suurempi Posoaapa jäi Lokan tekojärven alle 1960-luvulla.
Kaivosta suunnitellaan suon alle, mutta hankkeen vastustajat pelkäävät luontoarvojen heikkenemistä. Esimerkiksi Metsähallitus pitää riskinä sitä, että pohjavesi romahtaa ja suo kuivuu kaivostoiminnan seurauksena.
Reilun vuoden takaisen Natura-arvion mukaan merkittäviä haittavaikutuksia ei voida täysin sulkea pois tietyiltä luontotyypeiltä ja harvinaisilta kasvilajeilta, vaikka lieventämistoimia toteutetaan.
Lyhytaikaisten teollisten intressien takia ei voida tuhota ainutlaatuisia soita ja vesistöjä, katsoo Luonnonsuojeluliitto.
Rainio uskoo, että kaivoksen hyödyt ylittävät riskit.
– Kaivostoimintaan liittyy aina riskejä. Kyse on siitä, miten hanketoimija pystyy ne huomioimaan ja minimoimaan, hän toteaa.
Anglo Americanin mukaan kaivettavan tunnelin suuaukko olisi Natura-alueen ulkopuolella, ja esiintymän pinta-ala kattaisi suon pinnalta tarkasteltuna noin kolme prosenttia suojelualueen 65,95 neliökilometrin pinta-alasta.
– Jos se kattaa kolme prosenttia alueesta, niin mikä siinä tosiallisesti on riski koko suon kuivumisen kannalta?
– On mielenkiintoista kuulla ministeriön tulkinta siitä, onko tällainen pienesti alueelle menevä alue hyväksyttävä vai onko tuplasuojelu sen päällä.
Luoko Sakatti ennakkotapauksen, joka vaarantaa muidenkin suojelualueiden koskemattomuuden?
Rainio ei usko tällaiseen automaatioon, vaan hän pitää Suomea korkeiden ympäristökriteerien maana.
– Tässä kun on tätä prosessia seurannut, kuinka monisyinen se suunnittelu- ja luvitusprosessi on, niin en usko, että tästä tulee mitään kaivosten ohituskaistaa, hän sanoo.
Sakatti Mining joutuu korvaamaan kaivoksen haitat Viiankiaavan suojelualueelle, jotta se voi saada valtioneuvostolta poikkeusluvan.
Ylen mukaan ympäristöministeriöstä yhtiölle selvisi, että hyvitys pitää tehdä kunnostamalla heikentynyttä aapasuota. Pääosin kyse on metsän kasvun toivossa ojitetuista suoalueista.
Niitä ennallistamalla kaivosyhtiö yrittää kompensoida haitat, joita mineraalien louhiminen aiheuttaisi Sodankylän Viiankiaavalle.
Ympäristöministeriö vastaa kaivosasiassa luonnonsuojelulain mukaisesta valmistelusta, mutta kaivossektorista ja elinkeinotoiminnasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.