Oikeuskansleri: Kuntavaalien järjestämisen ajankohtaa arvioitava mahdollisimman pikaisesti uudelleen – Tuomas Pöysti näkee riskejä nykyisessäkin epidemiatilanteessa
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo STT:lle, että kuntavaalien järjestämisen ajankohtaa ja mahdollista siirtämistä on pohdittava huolellisesti vielä tämän kuun puolella, sillä ratkaisut pitäisi tehdä ajoissa.
Pöysti korostaa, että hän itse varautuu ottamaan asiaan varsinaisesti kantaa vasta siinä vaiheessa, jos ja kun esitys vaalien siirtämisestä tulee valtioneuvoston päätettäväksi. Ensin asiasta on keskusteltava oikeusministeriön ja eduskuntapuolueiden kesken.
Periaatteellisella tasolla Pöysti näkee, että vaalien siirtämiselle voi olla perusteita.
– Vaalienhan pitää olla tasapuoliset ja mahdollistaa äänioikeutetuille lain mukaisesti mahdollisimman laajasti äänestämisen mahdollisuus. Se on perusperiaate. Toinen perusperiaate on, että vaalien siirtäminen on demokratiassa äärimmäisen poikkeuksellinen toimenpide, johon pitää ryhtyä vain hyvin painavin perustein. Nämä ovat ne kaksi periaatetta, jotka ovat vaakakupissa, Pöysti sanoo STT:lle.
Hän toteaa, että aina vaalien aikaan tapahtuu yksittäisiä tai paikallisia sairastumisia, joille ei voi mitään.
– Mutta toki jos on niin, kuten nyt saattaa olla tilanne, että merkittäviä joukkoja äänioikeutettuja ei pysty käyttämään äänioikeuttaan tai ainakaan turvallisesti pysty sitä käyttämään, niin tietysti silloin se vaaka alkaa kallistua sen suuntaan, että täytyy vakavasti harkita vaalien siirtämistä.
Pöysti sanoo, ettei hän vielä tämän päivän epidemiatiedoilla uskaltaisi esittää mitään kuulematta epidemia-asiantuntijoita, vaan tilanteeseen on rakennettava pidemmän aikavälin näkymää.
– Kyllähän epidemian perustaso on nyt useammassa maakunnassa niin korkealla, että tilanne voi olla huono myös vaalien näkökulmasta, Pöysti sanoo.
Oikeusministeriön virkamiehet esittivät aiemmin tässä kuussa puoluesihteereille vaalien siirtoa, mutta puolueet torjuivat ajatuksen.
Pöysti sanoo varautuneensa siihen, että pohdintaa on pakko vielä aika pian käydä läpi tautitilanteen valossa.
– Pitäisi mahdollisimman pian, ennen maaliskuuta, päivittää se näkymä, miltä tämä tilanne nyt näyttää, ja tarkastella siltä osin kuin voidaan ennusteita taudin kehittymisestä tehdä.
Pöystin mukaan tämä ei ole ehdottoman viimeinen aika vaalien siirtämisen esittämiselle, vaan periaatteessa se onnistuu lailla säätämällä nopeastikin, jos tilanne huononee yllättäen.
– Mutta olisi tietysti hyvää vaalihallintoa ratkaista mahdollisimman pian se tilanne. Sitä ei ole hyvä jättää viimeisille teknisesti mahdollisille päiville.
Pöysti sanoo, että koronaa koskevat skenaarioennusteet ovat sinänsä pitäneet aika hyvin paikkansa eikä tilanne ole hyvä nytkään.
– Jos ei tässä tule käännettä parempaan, sitten nämä riskit ovat merkittäviä.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä sanoo, että vaalien valmistelua jatketaan normaalisti ja tavoitteena on pitää ne 18. huhtikuuta. Hänen mukaansa tilannetta seurataan kuitenkin koko ajan.
Jääskeläisen mukaan on hankala kysymys, milloin vaalien siirto olisi vielä mahdollista, sillä jäljellä on enää huonoja ajankohtia, ja mitä lähemmäs mennään, sen huonompi aika on.
– Hyviä aikoja ei enää ole olemassa, joten jos siirtopäätös jouduttaisiin tekemään, se olisi pakkotilanne. Sellainen päätös voidaan hätätilanteessa tehdä vaikka vaaliviikolla, Jääskeläinen sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa varsinaista varautumissuunnitelmaa sen varalle, jos vaalit kuitenkin joudutaan vielä siirtämään, ei ole.
– Ei ole, mutta semmoinenkin tarvittaessa nopeasti syntyy, jos tarve on. Siinähän tärkein asia olisi varmaankin siirtoa koskevan lakiesityksen laatiminen. Ja se tarvittaessa syntyy kyllä nopeastikin, Jääskeläinen sanoo.
Hankalassa asemassa olevien äänestäjäryhmien osalta on ollut esillä muun muassa kirjeäänestys, joka oli käytössä ulkomailla asuvien ja oleskelevien osalta viime eduskuntavaaleissa.
Pöystin mukaan sen osalta aletaan käytännössä jo olla myöhässä. Euroopan neuvoston suositus on, että laajemmat vaalimenettelyä koskevat pelisäännöt pitäisi olla viimeistään vuotta ennen vaaleja tiedossa.
Suomessa asia oli esillä viime vaalikauden sote-uudistusyrityksessä, jolloin apulaisoikeuskansleri otti kannan, että puoli vuotta on merkittäville säännöksille aivan viimeinen takaraja.
Jääskeläisen mukaan näiden äänestäjäryhmien tilanteeseen pohditaan vielä ministeriössä ratkaisuja. Erityisen hankala on eristykseen määrättyjen henkilöiden kysymys.
– Siihen yritetään vielä löytää ratkaisuja, mutta keskustelut ovat vielä sen verran jäsentymättömiä, että en pysty sanomaan vaihtoehdoista vielä tarkemmin.
STT:n tietojen mukaan toissa viikon siirtoesitys tuli puoluesihteereille täytenä yllätyksenä eikä siitä esitelty tarkkaa suunnitelmaa.
Vasta edellisen viikon perjantaina vaalijohtaja Jääskeläinen oli sanonut, ettei siirto ole esillä.
Seuraavana torstaina puoluesihteerit saivat kutsun saman illan kokoukseen, jossa siirtoa esitettiin. Esimerkiksi siitä, mihin ajankohtaan vaalit siirrettäisiin, ei lopulta edes keskusteltu puoluesihteerien torjuttua ajatuksen.
Oikeusministeriön Jääskeläinen sanoo STT:lle, ettei ajoituksesta ole käytykään syvällistä keskustelua.
– Olen itse aiemminkin sanonut, että vähintään puolella vuodella pitäisi siirtää, jos siihen päädytään.
Hänen mukaansa on silti sovittelukysymys, mihin ajankohtaan vaalit mahdollisesti siirrettäisiin.
– Olisi aika dramaattinen toimenpide lähteä vaaleja siirtämään, ja näkemykseni on, ettei niitä ihan pienen ajan päähän kannata siirtää. Kannattaisi katsoa ajankohta, jolloin vaalit voidaan toimittaa paremmissa olosuhteissa.