Monet taiteilijat ovat säästäneet jo kaikesta, ja pettymys politiikkaan kasvaa – hermo alkaa mennä, Risto Autio tietää

Korona-aikana valmistuneet näyttelijät ovat pudonneet suoraan tyhjään pimeyteen, näyttelijäliiton puheenjohtaja sanoo
Koronakriisi

Koronakriisin runtelemien kulttuurialan ammattilaisten äänenpainot kovenevat. 

Sosiaalisessa mediassa näkyy purkauksia, joissa hallitusta kritisoidaan kulttuurialan tilanteen hoitamisesta. Tukipaketteja on kyllä leivottu, mutta monet sanovat niiden tuovan vain murusia todelliseen tarpeeseen nähden.

– Ihmisiltä alkaa mennä hermo, se on ihan selvää, Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Risto Autio sanoo. 

– Tämä ei ole enää pelkästään terveydellinen tai taloudellinen kysymys, vaan myös henkisen jaksamisen kysymys. Se alkaa näkyä kiihtyneinä kannanottoina.

Kritiikkiä kohdistetaan myös suoraan opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM) ja kulttuuriministerin salkun kantajaan.

Aution mukaan tuntuma kentällä on, että kulttuurialan karmeaa tilannetta ei ymmärretä riittävästi politiikan puolella.

– On ymmärretty, mutta ei ole ymmärretty, Autio muotoilee.

Autio kuitenkin sanoo, että hänellä on hyvä keskusteluyhteys kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) kanssa. Keskustan entisenä kansanedustajana Autio ymmärtää myös poliitikkojen näkökulmaa koronakriisissä.

– En haluaisi alkaa raivoamaan, koska tiedän että tämä on vaikeaa. Kukaan ei ole pystynyt varautumaan tällaiseen tilanteeseen, ja nyt elvytetään velkarahalla.

Aution mukaan tyytymättömyys kulttuurialalla on kasvanut etenkin siksi, että tukipaketit kohdistuvat instituutioihin, teattereihin ja laitoksiin, eivät niinkään freelancereille.

– Monet teatterit ovat tehneet jopa voittoa viime vuonna. OKM on antanut niille tukipaketteja, mutta niillä ei ole ollut kuluja, koska ne eivät ole esittäneet mitään. Freelancenäyttelijät ovat puolestaan tipahtaneet tyhjän päälle.

Autio sanoo, että tuki pitäisi kohdistaa freelancereille henkilökohtaisesti apurahajärjestelmän sijaan. Tuen hakeminen Taiteen edistämiskeskus Taiken kautta on ollut vaikeaa, hän kertoo.

– Tuen anomiseen edellytettiin jonkinlaista projektia. Ei yksittäisellä näyttelijällä ole mitään omaa projektia, Autio sanoo.

– Ja jos jotain sai, se oli vain 3 000 euroa, yhden kuukauden palkka. Monet ovat vielä naimisissa toisen taiteilijan kanssa, joten yhtälö on niin karu.

Autio tietää, että monet taiteilijaperheet ovat jo säästäneet kaikesta – jopa lapset on otettu pois päiväkodista.

– Tukipaketit eivät ole millään tavalla kattaneet ansionmenetystä. Karuinta on tietysti niillä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan. He eivät pääse ansiosidonnaiselle ollenkaan, joten se on sitten Kelan luukku ja toimeentulotuki, Autio toteaa.

Freelancerien tilanne ei näytä helpottuvan ihan lähitulevaisuudessakaan.

Autio kertoo, että teattereissa on pidetty korona-aikana näytelmäharjoituksia oman talon väen voimin, jotta uutta esitettävää on tarjolla koronarajoitusten poistuessa. Freelancereita on kuitenkin jätetty näistä näytelmistä pois.

– Eli kun korona hellittää, freelancereilla ei edelleenkään ole töitä.

Aution mukaan tilanne on pahin niillä nuorilla, jotka ovat valmistuneet näyttelijöiksi koronan aikana.

– Teatteripuolella valmistuvat näyttelijät ovat niin sanottuja kuumia nimiä, joita teatterinjohtajat ja leffaväki innolla odottavat. Mutta yli 30 näyttelijää on pudonnut vuoden aikana suoraan tyhjään pimeyteen.

Näyttelijäliitto on vaatinut viime vuonna voimassa olleita työttömyysturvan koronapoikkeussäännöksiä takaisin.

Liiton mukaan ansiopäivärahan enimmäisajan ei tulisi kulua, koska työnteko ei ole edelleenkään mahdollista. Vuodenvaihteesta lähtien ansiopäivärahan 300–500 päivän enimmäismaksuaika on taas juossut.

Aution mielestä sekin on väärin, että nyt televisiossa pyörivistä, ajat sitten kuvatuista ohjelmista maksettavat tekijänoikeuskorvaukset syövät näyttelijöiden ansiosidonnaista tukea, koska ne lasketaan työtuloiksi.

Aution näyttelijätutun teatteriravintolassa oli puolestaan viime vuonna sellainen tilanne, että siellä sai olla 90 ihmistä syömässä, mutta jos ravintolassa oli teatteriesitys, sisään sai ottaa vain kaksikymmentä asiakasta. 

– Kaikki tällaiset asiat nakertavat ihmisten sielua.

– Tämä tilanne vaatisi kokonaisvaltaista uutta pohdintaa. Eikä tämä koske pelkästään näyttelijöitä, muusikoilla on sama tilanne. 

Näyttelijäliiton mukaan kesäteattereiden sulkeminen tapahtumatakuun ulkopuolelle on räikeä vääryys.

– Suomessa on 35 ammattikesäteatteria. Ne on jätetty kaikkien tukipakettien ulkopuolelle. Se menee taas (elinkeinoministeri Mika) Lintilän (kesk.) tontille, Autio sanoo.

Hän kertoo, että monet harrastajakesäteatteritkin aikovat jättää esityksensä väliin tänä kesänä.

– Itsekin olen ohjaamassa ja kirjoittamassa kahta kesäteatteria, mutta molemmat ovat vain siirtyneet koko ajan.

Autio itse uskoo, että koronakriisin jälkeen ihmiset kaipaavat taas kulttuurielämyksiä. Hän ei kuitenkaan uskalla ennustaa, miten kulttuuriala toipuu.

– Ei ole kristallipalloa josta voisi nähdä, miten ihmiset ylipäätään käyttäytyvät koronan jälkeen. Uskaltavatko he taas istua teatterissa vierekkäin, Autio pohtii.