"Meille tuppaa jäämään kirstunvartijan rooli" – Marinin työllisyysesitys ei tyydytä keskustaa
Keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) kompromissiesitys talous- ja työllisyystoimista ei tuonut kehysriihen neuvottelupöytään mitään uutta.
– Pääministeri kertoi eilen julkisuuteen, että hän on tuonut hallituksen johtoon oman esityksensä, joka käsitteli talouden ja työllisyyden asioita. Jo ennen kuin asia tuotiin julkisuuteen, totesin hänelle ja muille hallituskumppaneille, että se esitys ei tyydytä keskustaa, Saarikko sanoi Säätytalon edustalla kehysriihen toisen päivän alkaessa.
Saarikon mukaan Marinin esitys ei sisällä riittävästi julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia.
Saarikko totesi huomaavansa, että keskustaa pidetään hankala puolueena puoliväliriihessä.
– Kysymys on siitä, että meille tuppaa jäämään tässä osaksemme kirstunvartijan rooli niiden suomalaisten puolesta, jotka ovat huolissaan velkaantumisesta. Minun arvioni mukaan paras tapa hoitaa Suomen taloutta on työllisyys. Se on paljon mukavampi tie kuin leikkauslistojen tie, keskustajohtaja sanoi.
Hän totesi, että nykyhallituksessa painotetaan paljon sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vahvoja ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimia, mutta myös talouteen tulee löytää riittävästi yhteistä näkemystä.
– Tosissaan neuvotellaan, edessä on pitkä päivä. Keskusta etsii ratkaisuja, mutta pitää kiinni myös periaatteistaan ja omista arvoistaan, Saarikko summaa.
Hän korostaa, että Suomella oli jo ennen koronakriisiä esimerkiksi väestörakenteeseen liittyviä ongelmia, joita ei voi väistää.
Keskusta on väläytellyt myös mahdollisuutta lähteä hallituksesta, elleivät puoliväliriihen tulokset tyydytä. Torstaiaamuna Saarikko sanoi, ettei hän pidä uhkailua nyt perusteltuna, mutta asiat ratkaisevat.
– Pääministeripuolue arvioi, miten näitä neuvotteluja juoksutetaan tästä eteenpäin.
Saarikko myönsi, että viiden hallituspuolueen painotukset ovat tällä hetkellä ”joissain kysymyksissä tosi erilaisia”. Nyt hallituspuolueiden pitää yhdessä arvioida, onko niillä talouden tulevaisuudesta riittävän yhtenäinen näky, hän sanoo.