Marin ilmaisi vahvan tukensa Ukrainan seuraavalle askeleelle kohti länttä
EU-maiden johtajien huippukokous alkoi Brysselissä torstaina vakaassa uskossa siihen, että Ukrainalle ja Moldovalle myönnetään EU:n ehdokasmaan asema. Myös Suomea kokouksessa edustava pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi iltapäivällä näyttävän hyvin selvältä, että näin tapahtuu.
Ukraina jätti hakemuksensa unionin jäseneksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti maahan helmikuun lopussa. Moldova seurasi hakemuksellaan Ukrainan vanavedessä, ja EU-komissio on suositellut ehdokasstatuksen myöntämistä maille.
– Todella toivon ja odotan sitä, että asiassa päästään eteenpäin, Marin sanoi ennen huippukokousta.
Marin arvioi EU:n olevan myös rakenteellisesti valmis laajentumaan.
Julkisissa keskusteluissa EU:n laajentumispolitiikasta nostetaan välillä esiin kritiikkinä, että liian nopea laajentuminen voi johtaa hankaluuksiin erityisesti yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä.
EU:n jäseneksi liittyminen on vuosien prosessi, ja Ukrainalla on demokratiassa, oikeusvaltiossa ja korruption kitkemisessä yhä paljon tehtävää.
Moldovan ja Ukrainan kanssa EU-jäsenyyttä hakevan Georgian edessä on vielä pidempi polku jäseneksi, sillä komissio ehdottaa Georgialle vasta näkymää EU-jäsenyyteen.
Varsinaisen huippukokouksen lisäksi Brysselissä oli torstaina aamulla myös Länsi-Balkanin maiden kanssa järjestetty kokous.
EU:hun haluavat Länsi-Balkanin maat ovat osoittaneet turhautumistaan tilanteeseen.
Suuria nytkähdyksiä asian suhteen ei ole tapahtumassa tälläkään kertaa, koska Bulgarian poliittinen tilanne on sekava ja hallitus kaatui keskiviikkona luottamusäänestyksessä.
Marin totesi Suomen kannan asiassa olleen johdonmukainen, tukevan EU:n laajentumista ja pitävän kiinni vaadituista kriteereistä.
Esimerkiksi Bulgaria on kuitenkin estänyt Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluja sitkeästi. Bulgarian tilannetta Marin kuvasi hyvin vaikeaksi hallituskriisin vuoksi.
– Keskustelin myös Bulgarian pääministerin (Kiril Petkovin) kanssa tänään (torstaina) tuosta tilanteesta. Hän sinänsä on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että vihdoin ja viimein tuo solmu aukeaisi Pohjois-Makedonian ja Bulgarian osalta, Marin sanoi.
Tilanteen jumiutuminen on näkynyt turhautumisena Länsi-Balkanin maiden ulostuloissa. Albanian pääministeri Edi Rama tviittasi torstaina iltapäivällä yhteiskuvan kanssa tekstin, jossa hän kertoi ihmisten, sanojen ja kuvien olevan kivoja.
– Mutta kuvitelkaa, kuinka paljon kivempaa olisi, jos kivat lupaukset toteutettaisiin kivasti, hän kirjoitti.
Varsinaisessa huippukokouksessa monet keskustelunaiheet koskevat joko suoraan tai epäsuorasti Venäjää. Yksi näistä seikoista on ruokakriisi, jota Ukrainaan jumittunut vilja pahentaa.
Niin ikään keskustelussa odotetaan nousevan esille Venäjän mahdollisen pelailun kaasutoimituksilla. Venäjä esimerkiksi katkaisi kaasutoimitukset Suomeen toukokuussa, ja BBC:n mukaan useat Euroopan maat ovat kertoneet saaneensa Venäjältä odotettua vähemmän kaasua viime viikkoina.
Marin muistuttaa Suomen energiapaletin olevan monipuolinen, eikä Suomi ole välittömässä pulassa, vaikka tilanne aiheuttaa vaikeuksia.
– On todella mahdollista ja itse asiassa näyttäisi jopa todennäköiseltä, että Venäjä tulee käyttämään energiaa kiristysruuvina useita jäsenmaita kohtaan.